Ukrainan rauhankonferenssista päätöslauselma: Useat maat jättivät sen kuitenkin allekirjoittamatta

Ukrainan aloitteesta järjestetyn korkean tason kokouksen tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys siitä, miten Ukrainassa voidaan saavuttaa oikeudenmukainen ja kestävä rauha. 

– Ukrainan alueellista koskemattomuutta tulee kunnioittaa ja dialogia kaikkien osapuolien kanssa tarvitaan pysyvää rauhaa varten, sanotaan Sveitsin Ukrainan rauhaa koskevan konferenssin päätöslauselmassa.

Päätöslauselmassa vaaditaan myös sotavankien vaihtoa ja kaapattujen ukrainalaisten lasten palauttamista.

Kokouksen työryhmissä otettiin kantaa myös ruoka- ja ydinturvallisuuteen.

– Ruokaturvaa ei tulisi käyttää aseena millään tavalla, asiakirjassa sanotaan todeten lisäksi, että Mustanmeren ja Asovanmeren satamien toiminta on kriittisen tärkeä maailman ruokahuollolle.

Asiakirjassa vaaditaan niin ikään, että Ukraina saa täysin valvontaansa Etelä-Ukrainassa sijaitsevan Euroopan suurimman ydinvoimalan, Zaporizhzhjan, joka on ollut Venäjän joukkojen hallussa sodan alusta saakka.

Osa maista ei allekirjoittanut päätöslauselmaa

Saudi-Arabia, Intia, Etelä-Afrikka, Thaimaa, Indonesia, Meksiko ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat olivat niitä maita, jotka osallistuivat huippukokoukseen, mutta jotka eivät allekirjoittaneet päätöslauselmaa. Asiasta kertoo Sveitsin hallitus kertoo  uutistoimisto Reutersin mukaan.

Huippukokousta isännöinyt Sveitsi kertoo, että valtaosa osallistuneista 90 maasta kuitenkin allekirjoitti päätöslauselman.

– Venäjä ja sen johto eivät ole valmiita eivätkä halua oikeudenmukaista rauhaan, sanoi Ukrainan presidentti Zelenskyi Sveitsin rauhankonferenssissa.

Kreml pitää edelleen Putinin avausta harkitsemisen arvoisena

Venäjä ei osallistunut kokoukseen, kuten ei myöskään sen liittolainen Kiina. Suomea edusti presidentti Alexander Stubb.

Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi perjantaina, että sota voi loppua, jos Ukraina luopuu tavoitteestaan liittyä sotilasliitto Natoon ja luovuttaa Venäjälle neljä aluetta, joita Venäjä ei tälläkään hetkellä kokonaan hallitse.

Länsimaat ja Ukraina tyrmäsivät aloitteen täysin. Yhdysvaltoja edustanut varapresidentti Kamala Harris totesi, ettei kyseessä ole neuvottelutarjous, vaan vaatimus antautumisesta.

Kreml väitti kuitenkin edelleen tänään, että Ukrainan tulisi pohtia tarjousta, koska se heijastaa tilannetta rintamalla.

– Nykyinen dynamiikka rintamalla näyttää selvästi, että tilanteen huononeminen ukrainalaisten kannalta jatkuu. On luultavaa, että sellainen poliitikko, joka panee maansa edun oman ja käskijöidensä edun edelle, pohtisi tällaista ehdotusta, sanoi Kremlin edustaja Dmitri Peskov.

Lue lisää: MTV Sveitsin rauhankonferenssissa: "Putin näytti käytännössä keskisormea"