Eläkkeelle jäämiseen kannattaa valmistautua jo etukäteen. Tärkeitä avainsanoja ovat sosiaaliset verkostot ja aktiviteetit.
Vanhustyön keskusliiton vanhempi tutkija Marja Saarenheimo toteaa, että tyhjät päivät voivat aiheuttaa eläkkeelle jäävälle haasteita. Saarenheimon mukaan eläkkeelle valmentautumisesta puhuttiin jo 80-luvulla, ja nyt siitä on alettu puhua uudestaan. Tarve valmennukseen riippuu kuitenkin monesta asiasta.
– Jos on ollut hyvin työorientoitunut, ja yhtäkkiä arkeen tuleekin tilaa, eikä elämässä ole enää työn tuomaa rytmiä, niin kyllä se voi vaikuttaa elämään, Marja Saarenheimo toteaa.
– Kannattaa siis pitää huolta siitä, että sosiaaliset verkostot työn ulkopuolella ovat hyvät. Ja kannattaa miettiä jo etukäteen mielekkäitä aktiviteetteja ja toimintaa eläkepäiville, jotta sitten ei tule yhtäkkistä tilannetta ja kysymystä "mitä minä nyt teen?"
Saarenheimon mukaan ihmisillä on yleisesti ottaen tarve vaikuttaa omaan elämäänsä ja halu tehdä asioita omaan tahtiinsa. Osa-aikaeläke voi olla hyvä keino harjoitella uutta elämäntilannetta. Näin muutokseen voi totutella pienin askelin.
Saarenheimon mukaan eläkepäivistä kärsiminen tai nauttiminen on yksilökohtaista. Terveydentila voi muuttua suuntaan jos toiseenkin elämänmuutoksen aikana.
– Huonokuntoinen ihminen saattaa eläkkeelle jäätyään olla pian hyväkuntoinen, kun vapautuu rankan työelämän vaatimuksista.
Ikäihmisten mielenterveysongelmien hoitaminen passiivista
Saarenheimon mukaan ikäihmisten masennus eroaa työikäisten masennuksesta ainakin siinä, että heidän on hankalampaa päästä hoitoon. Vanhustyön keskusliiton Mielen Muutos -tutkimus ilmestyy helmikuussa. Saarenheimo kertoo, että tutkimuksessa on tullut selkeästi esiin iäkkäiden ihmisten masennuksen hoidon riittämättömyys ja yksilöllisen hoidon tuloksellisuus.
Iäkkäät käyttävät myös enemmän masennuslääkkeitä suhteessa masennusten määrään kuin työikäiset. Syynä tähänkin Saarenheimo näkee huonosti järjestetyt mielenterveyspalvelut. Iäkkäät ihmiset eivät hakeudu helposti mielenterveyspalveluiden äärelle, ja toisaalta heitä ei myöskään aktiivisesti ohjata palveluihin.
– Jotenkin ajatellaan, että masennus kuuluu vanhuuteen, Saarenheimo tuumaa.
Pidä eläkkeellä ollessa huolta psyykkisestä hyvinvoinnistasi
- Pidä huolta sosiaalisesta verkostostasi ja vaali hyviä ihmissuhteita erityisesti työelämän ulkopuolella.
- Pidä aina huoli siitä, että liikut riittävästi. Liikunta vaikuttaa suoraan mielen hyvinvointiin, ja ryhmässä tapahtuvassa liikunnassa ylläpidät lisäksi sosiaalisia suhteita ja taitoja ja saat vertaistukea.
- Pidä kiinni mielihyvää tuottavista aktiviteeteista ja harrastuksista.
- Huolehti täyspainoisesta ravinnosta.
- Aloita eläke osa-aikaeläkkeestä, jolloin eläkkeelle siirtyminen tapahtuu verkkaisemmin.
- Huolehdi yleisesti itsestäsi.
- Ole lempeä itseäsi kohtaan – älä jää vatvomaan menneitä virheitä tai toteutumatta jääneitä tavoitteita, vaan keskity siihen, mikä tässä hetkessä on hyvää.
Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer