Tyttöjen metsästysleiri täyttyi nopeasti: "Yksi on ampunut hirvenkin"

Naisten metsästysharrastus on kasvussa, mutta moni uskaltaa aloittaa vasta aikuisiässä. Ilomantsissa nuoria rohkaistaan aloittamaan jo teini-iässä.

Leirin 25 paikkaa täyttyivät nopeasti ja lisäjärjestelyillä viikon ohjelmaan saatiin vielä viisi lisäpaikkaa. Pääosa 7-15 -vuotiaista tytöistä on Pohjois-Karjalasta, mutta leirille  on tultu Jyväskylästä saakka.

– Vanhemmat ovat olleet kiitollisia, että tämmönen leiri tytöille järjestetään. Kynnys poikien Metso-leirille lähtemiseen on aika korkea. Tytöt kokee, että pojilla on taidot pitemmällä näissä erästelyasioissa, arvioi leirin vetäjä Jaana Kanerva Pohjois-Karjalan Jahtinaisista.

Loukkuja ja riistapeltoja

Vasarat paukkuvat Ilomantsin Käenkosken Erämatkailukeskuksessa, kun 30 tyttöä hakkaa innoissaan nauloja minkin loukkuihin. Erästelyleirillä joutuu heti tositoimiin eikä loukun teko ole kovinkaan tuttua puuhaa nykynuorelle. Tuholaisten pyyntivälineiden teko on kuitenkin osa erästelyharrastusta.

– Iskä harrastaa metsästystä. Ollaan oltu mukana siellä hirvenmetällä ja hirvipassissa, kertoo 12-vuotias Emilia Jolkkonen.

Ilomantsin leirillä tytöt saavat kädestä pitäen ohjausta luonnossa pärjäämiseen, erästelyyn ja varsinaiseen metsästykseen. Tarjolla on luentoja ja paljon käytännön tekemistä.

– Joukossa on tyttöjä joilla on metsästyskortti, ja onpa peräti sellainenkin tyttö joka on hirven ampunut. 

Leirillä on myös tyttöjä, jotka eivät ole kotioloissa nähneet metsästysasetta.
– On tyttöjä, joiden perheessä ei ole harrastettu metsästystä. Ehkä perhe innostuu nyt tyttöjen kautta, Kanerva miettii.

Kalenterilla rahaa leirille

Tavoitteena on antaa metsästyksestä oikea kuva, erityisesti luonnon kestävää hyödyntämistä painottaen.

–Jos tähän harrastukseen ei saa oikeaa opastusta, niin voi tulla vääriä malleja. Lakeja pitää nouduttaa ja tuntea jokamiehenoikeudet.

Pohjois-Karjalan Jahtinaisten puheenjohtaja Jaana Puhakka kertoo, että leirille oli helppo saada tukijoita.

- Saatiin rahallistakin tukea merkittäviltä tahoilta ja se on meille pienenä seurana iso juttu, Puhakka kiittelee.
Pohjois-Karjalan Jahtinaiset on metsästyksestä kiinnostuneiden naisten oma, viime vuonna perustettu metsästysseura. Maassa on vain muutama naisseura. Ensi töikseen Jahtinaiset teki kalenterin, jolla kerättiin osaltaan rahaa tyttöjen eräleirille.

Riistapellosta kuvia talvella

Kun 10-vuotias Tiia Kaltiainen käärii hihat ja iskee kiinni kaurasäkkiin, riistapelto syntyy silmissä. Pari vuotta vanhempi Emilia lisää hernettä joukkoon ja porukalla harataan. Ohjaaja Antti aikoo asentaa pellon reunaan vielä riistakameran ja lähettää talvella tytöille kuvia mille eläimille riistapellon eväät kelpasivat.

- Mummo näki tämän leiri-ilmoituksen ja kysyi haluaisinko lähteä. Olin heti valmis, Tiia kertoo silmät loistaen.
Tiia aikoo hankkia metsästyskortin. Kokemusta on jo isän ja ukin kanssa metsäsässä rämpimisestä.
- Vissiin meillä on aseen käsittelyä jossain vaiheessa, että jotain näitä aseita tunnistetaan että mikä on mikäkin, Tiia pohtii toiveikkaana.

Kaikista leiriläisistä ei tule metsästäjiä, muutama on mukana saadakseen oppia luonnossa pärjäämisestä ja tunnistaakseen metsäluonnon eläimiä. Moni tuntuu kuitenkin harkitsevan metsästyskortin suorittamista, myös 10-vuotias joensuulainen Oosa Karvonen.

– Joo, meillä on metsästyskoira joka metsästää pupuja niin minä oon aina isin mukana siellä välillä metsästämässä, Oosa kertoo.

Koppelo-leirillä riistatiedon ja kartanluvun lomaan mahtuu myös koiranhoitoa. Ja onpa sinne sovitettu vähän naisellisiakin piirteitä.

– Leirikorun teko on suunnitelmissa, Kanerva paljastaa.

Toisen leiripäivän tehtävärasteilla suosituinta oli metsään sijoitettujen lajien tunnistaminen. Naarasmetso eli koppelo tuotti monille pientä päänvaivaa. Kouluttajat olivat piilottaneet metsään myös harvemmin lenkkipolulla vastaan tulevia pienpetoja.

– Kyllä ne joku meistä aina tunnisti, Oosa huomautti.