Varatuomari Tuulikki Petäjäniemi pitää hyvää esimiestyötä ja työyhteisön toimivaa arkea tärkeimpinä työssä jaksamisen edellytyksinä. Lama aiheuttaa työpaikoilla usein päinvastaisia reaktioita, kun työkaverin puuhia kyräillään ja toisen auttaminen unohdetaan.
Lähellä eläkeikää olevat työntekijät joutuvat taantuman aikana jättämään työnsä yhä aikaisemmin. Esimerkiksi mahdollisen lisäkoulutuksen sijaan näytetään ovea.
− Ihminen joko irtisanotaan tai kysytään, siirtyykö hän vapaaehtoisesti eläkeputkeen, Petäjäniemi sanoo.
Usein kyse on henkilöistä, joilla olisi mahdollisuus tehdä töitä vielä useamman vuoden ajan.
− Yleensä työelämästä lähteminen tarkoittaa sitä, että paluuta takaisin ei enää tule.
Tiedonkulku peruspilari työssä jaksamisessa
Edellisen laman aikaan kaikilla oli aina kiire. Hektisyys oli osoitus työntekijän tarpeellisuudesta.
− Silloin kuului sanoa olevansa kiireinen. Tällä todisteltiin muille, että "minua tarvitaan", Tuulikki Petäjäniemi sanoo.
Negatiiviset talousuutiset ja -näkymät aiheuttavat kolauksen yritysten yhteishenkeen.
− Ehdottomana osana hyvinvointia työssä on tiedonkulku ja toisen auttaminen, Petäjäniemi tiivistää.
Taantuma näkyy miesvaltaisilla aloilla
Heikko taloudellinen tilanne koskettaa yleisimmin miesvaltaisia aloja, kuten metalli- ja metsäteollisuutta, ja aiheuttaa vientifirmojen työpaikkojen vähenemisen.
− Naisia puolestaan on enemmän julkisen sektorin työssä, jossa työpaikka on taatumpi, Petäjäniemi selvittää.
Irtisanomisen sijaan joissakin työpaikoissa pyritään kuitenkin lomauttamaan.
− Lomauttaminen takaa tilanteen parantuessa työpaikan, johon palata.
Useilla yrityksillä on käytössään erilaisia henkilöstön palkintoja eli niin kutsuttuja porkkanoita. On liikuntapäivää, vapaapäivää ja virkistysreissuja. Porkkanoita tärkeämpänä Tuulikki Petäjäniemi pitää työyhteisön arjen toimintaa.
− Pelaako johtaminen, vastaako osaaminen tavoitteita ja millaisia palaverikäytännöt ovat, hän luettelee.