Tutkittiinko Skripalien murhanyritykseen yhdistettyä myrkytystapausta Suomessa? Helsingin yliopistolla vaitonainen linja: "Kaikki työ on luottamuksellista"

Kansalaisjournalistiryhmä Bellingcat liitti kolmannen venäläisvirkamiehen Skripalin myrkytykseen 1:52
Helsingin yliopiston kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtaja Paula Vanninen ei voi vahvistaa MTV Uutisille, oliko instituutti mukana Bulgarian myrkytystapauksen tutkinnassa.

Uusimpien Skripal-paljastusten mukaan Helsingin yliopistossa tutkittiin tunnistamatonta ainetta, jolla bulgarialaisen liikemies myrkytettiin vuonna 2015. Tuoreiden tietojen valossa myrkytys voi kytkeytyä Skripalien murhayritykseen.

Helsingin yliopiston kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtaja Paula Vanninen ei voi vahvistaa MTV Uutisille, oliko instituutti mukana Bulgarian myrkytystapauksen tutkinnassa.

– Kaikki työ, mitä meillä tehdään, on luottamuksellista tietoa meidän ja asiakkaamme välillä. Oli kyseessä sitten Kansainvälinen kemiallisten aseiden kieltojärjestö tai jokin muu organisaatio, emme anna tietoa siitä, Vanninen toteaa.

Kansalaisjournalistiryhmä Bellingcat kertoi torstaina, että entisen venäläisen kaksoisagentin Sergei Skripalin ja hänen Julia-tyttärensä myrkytykseen linkitetty venäläisen sotilastiedustelun virkailija ”Sergei Fedotov” oli Bulgariassa samaan aikaan, kun paikallinen liikemies myrkytettiin mysteerisissä olosuhteissa vuonna 2015.

Bellingcatin mukaan Verifinissä olisi tuolloin analysoitu tapaukseen liittyvä näyte, mutta myrkytyksessä käytettyä ainetta ei koskaan tunnistettu.

Sivuston mukaan tietojen mukaan myrkytetyn miehen virtsanäytteestä löydettiin jälkiä kahdesta eri organofosfaatista. Toinen tunnistettiin voimakkaaksi tuholaisten torjunta-aineeksi, mutta laboratorio ei pystynyt tunnistamaan toista ainetta.

Miksei ainetta tunnistettu?

Vanninen ei kommentoi kyseistä tapausta, mutta hänen mukaansa yleisesti ottaen aine voi jäädä tunnistamatta laboratorioanalyysissa, jos laboratoriolla ei ole vertailuainetta, johon näytettä voitaisiin verrata ja jonka avulla voitaisiin varmuudella määrittää yhdisteen rakenne.

Toinen mahdollisuus on, etteivät laboratorion laitteilla voi analysoida tämän tyyppisiä aineita.

– Se riippuu myös siitä, mikä ongelma on ja miten kysymys esitetään eli mitä etsitään. Maailmassa on valtava määrä aineita ja yhdisteet voivat myös hajota, Vanninen muistuttaa.

– Jos jotakin ainetta on paljon, sitä on helpompi analysoida. Mutta jos sitä on hyvin vähän biologisessa materiaalissa, on analysoitava ainekohtaisesti eli näytteestä haetaan tiettyjä aineita. Laitteet viritetään niin, että voidaan hakea jotain tiettyä yhdistettä tai yhdisteryhmiä.

Vannisen mukaan tällöin ei kuitenkaan seulota ylipäätään, onko näytteessä jotakin outoa.

– Kyse on siis siitä, haetaanko yleisesti jotakin epäilyttävää tai jotain tiettyä myrkkyä, hän kertoo.

Analyysejä aiempaa enemmän

Suomen ulkoasiainministeriön rahoittama Verifin tukee kansainvälisen kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontaa kehittämällä tutkimusmenetelmiä kemiallisille taisteluaineille ja antamalla alaan liittyvää koulutusta.

Instituutin verkkosivuilla Verifinin kerrotaan osallistuneen aktiivisesti kansainvälisen Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontajärjestön (OPCW) toimintaan sekä muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen työhön kemiallisten aseiden riisumiseksi ja kieltosopimukseen liittyvien aineiden tutkimiseksi.

Vannisen mukaan OPCW:n yhteistyölaboratoriot ovat analysoineet viime vuosina yli tuhat kemiallisia taisteluaineita sisältävää näytettä.

– Ennen vuotta 2013 tällaisia ei oikeastaan ollut, Vanninen sanoo.

Vannisen mukaan analyysimäärien kasvun taustalla ovat muun muassa epäilyt kemiallisten aseiden käytöstä Syyrian sodassa ja Irakissa sekä epäilyt hermomyrkkyjen käytöstä Skripalien myrkytyksessä Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin veljen Kim Jong-namin surmassa Malesiassa vuonna 2017.

OPCW on ollut selvittämässä näitä tapauksia.

Vanninen ei osaa sanoa, onko yksittäisiä myrkytystapauksia aiempaa enemmän. Hän kuitenkin uskoo, että julkisuudessa käsitellyt myrkytystapaukset voivat toimia innoittajana uusiin tekoihin.

– Julkisuus aiheuttaa valitettavasti sen, että hoksataan tällaisia keinoja käytettäväksi, hän sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat