Tutkimus: Viekö tämä sairaus lapsesi arvosanat koulussa?

Jos lapsi on sairastunut tyypin 1 diabetekseen jo alle kouluikäisenä, hänellä saattaa olla normaalia enemmän vaikeuksia kirjoittamisessa ja matematiikassa. Diabetekseen liittyvät veren glukoosipitoisuuden vaihtelut aiheuttavat toimintahäiriöitä aivoissa, mikä vaikuttaa muun muassa muistiin ja keskittymiseen. Onko diabeteslasten oppiminen automaattisesti vaikeampaa vai voiko asialle tehdä jotain?

Alle kouluikäisenä tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla saattaa olla oppimisvaikeuksia koulussa. Tähän lopputulokseen tultiin laajassa neuropsykologisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin alle 5-vuotiaina sairastuneiden diabeteslasten taitoja oikeinkirjoituksessa, lukemisessa ja matematiikassa.

– Suurin osa tyypin 1 diabetesta sairastavista lapsista oppii aivan normaalisti. Kuitenkin jopa kolmasosalla alle kouluikäisinä sairastuneista lapsista on oppimisvaikeuksia kirjoittamisessa, kertoo tutkimuksen tehnyt neuropsykologian erikoispsykologi Riitta Hannonen.

Oppimisongelmat näkyvät käytännössä esimerkiksi oppimisen hitautena. Ekaluokalla diabeteslapset saattavat oppia lukemaan hitaammin kuin terveet lapset, mutta kolmannella luokalla eroja ei enää ole. Oikeinkirjoitusvirheitä tulee helposti esimerkiksi kaksoiskonsonanteissa, ja matematiikassa on ongelmia päässälaskussa.

– Jos tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla on oppimisvaikeuksia, ne ovat yleensä niin lieviä, että lapset opiskelevat normaalisti yleisopetuksessa. Ongelmat pystytään selvittämään koulun tukitoimien avulla, mutta luonnollisestikin ne voivat kuormittaa lasta.

Glukoosivaihteluista toimintahäiriöitä aivoihin

Suomessa on nelisentuhatta tyypin 1 diabetesta sairastavaa lasta eli käytännössä jokaisessa koulussa on yksi tai kaksi diabeteslasta. Jos mukaan lasketaan myös alle 18-vuotiaat nuoret, määrä kasvaa viiteentuhanteen. Oppimisvaikeuksista saattaa siis kärsiä yllättävän moni lapsi.

– Aivot käyttävät polttoaineenaan glukoosia, mutta diabeteksessa veren glukoosipitoisuuden vaihtelut aiheuttavat toimintahäiriöitä aivoissa. Ongelmia tulee sekä liian korkeasta että liian matalasta glukoosipitoisuudesta, Riitta Hannonen selvittää.

Jos veren sokeripitoisuus on liian korkea tai matala, se saattaa haitata aivojen toimintaa ja vaikuttaa lyhytaikaisesti muistiin ja keskittymiseen ja sitä kautta myös oppimiseen. Pitkäkestoisia vaikutuksia puolestaan on todettu alle kouluikäisenä sairastuneilla diabeetikoilla sekä henkilöillä, joiden pitkäaikainen verenglukoosipitoisuus on liian korkea.

Lastentautien erikoislääkäri ja diabeteslääkäri Tero Saukkonen Novo Nordisk Farmasta muistuttaa, että paras tapa välttää oppimisvaikeuksia on pitää veren glukoosivaihtelut mahdollisimman vähäisinä. Siihen pyritään insuliinihoidon suunnittelulla, mutta pääasiallisen vastuun seurannasta kantavat diabeteslasten vanhemmat, päiväkotien henkilökunta sekä opettajat.

– Tilanne on sikäli haastava, että lapsilla verensokeri vaihtelee enemmän kuin aikuisilla. Verensokerin vaihteluun pyritään kiinnittämään huomiota, mutta esimerkiksi opettajat eivät välttämättä osaa tunnistaa lapsen vointiin vaikuttavia vaihteluita, Saukkonen arvelee.

– Opettajien ei voida odottaa toimivan lääkäreinä tai sairaanhoitajina, mutta heidän tulee tunnistaa tilanteet, joissa lasta pitää neuvoa mittamaan verensokeria tai hoitamaan matalaa verensokeria. Koulutuksesta ja lisätiedosta on apua tässä asiassa.

Lähde: Deski

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat