Kiinnostus pimeää verkkoa kohtaan on lisääntynyt koronapandemian aikana. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa kerättiin aineistoa Suomesta, Ruotsista ja Britanniasta.
Tutkimuksessa havaittiin, että koronaskeptisyys eli kielteinen suhtautuminen esimerkiksi koronarajoituksiin selitti osaltaan pimeän verkon käyttöä.
Suomessa matala luottamus instituutioihin oli yhteydessä pimeän verkon käyttöön, Ruotsissa ja Britanniassa korostui kielteinen suhtautuminen koronarokotteisiin.
Pimeässä verkossa liikkuu runsaasti harhaanjohtavaa ja valheellista tietoa, kuten salaliittoteorioita, ja se mahdollistaa käyttäjälle korkean yksityisyydensuojan.
Tutkimuksesta ilmeni myös, että yksinäisyys ja nettirahapelaaminen olivat yhteydessä pimeän verkon käyttöön.