Tutkimus: Oikeistolaiset poliitikot ovat paremman näköisiä – vasemmistolaiset valveutuneempia?

Oikeistolaiset poliitikot ovat vasemmistolaisia paremman näköisiä. Akateemisessa maailmassa asia on toisin päin.

Tulos käy ilmi Helsingin yliopiston Soc&komin tuoreesta tutkimusta. Tutkimuksen perusteella oikeistolaisia poliitikkoja pidetään hyvännäköisinä useammin kuin vasemmistolaisia, todetaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Aiempi tehty vaalitutkimus (Berggren, Jordahl ja Poutvaara, 2015) Australiassa, Euroopan Unionissa, Suomessa ja USA:ssa osoitti, että oikeistoa edustavat poliitikot ovat yleisesti paremman näköisiä kuin vasemmiston edustajat. Suomalainen professori Jan-Erik Lönnqvistin tuore tutkimus osoittaa ulkonäön koskevan nimenomaan poliitikkoja. Akateemisiin tutkijoihin tulos ei päde.

Lönnqvist halusi selvittää ovatko oikeistoa kannattavat ihmiset yleisesti paremman näköisiä. Saadakseen asian selville tutkija tutki sekä oikeistolaisesti että vasemmistolaisesti suuntautuneita tutkijoita. Poliitikkojen ja tutkijoiden vertailu oli perusteltuja, sillä heitä yhdistävät esimerkiksi ikä, koulutustaso, sosiaalinen status ja julkisuus.

– Sen sijaan on epätodennäköistä, että ulkonäöllä olisi merkitystä akateemisen uran kannalta.

Ulkonäön merkitys politiikalle suuri

Tutkimustulokset osoittavat, että vasemmistolaisia tutkijoita pidetään paremman näköisinä kuin oikeistolaisia. Sen sijaan akateemisessa maailmassa oikeistolaiset ovat usein ulkonäöltään huolitellumpia.

Tulosten perusteella ulkonäön merkitys politiikassa on suuri. Hyvästä ulkonäöstä on hyötyä erityisesti oikeistossa.

– En pidä huolestuttavana, että vasemmistoa kannattavat tutkijat koetaan paremman näköisiksi. Huolestuttavaa on sen sijaan, että ulkonäöllä on niin suuri merkitys poliittisissa vaaleissa, Lönnqvist toteaa tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan oikeistopoliitikkojen parempi ulkonäkö johtuu luultavasti siitä, että oikeistopuolueissa hyvällä ulkonäöllä on suurempi merkitys ehdokkaiden valinnan ja heidän vaalimenestyksensä kannalta.

– Omat tulokseni ovat linjassa muiden tutkimusten kanssa, jotka osoittavat viehättävällä ulkonäöllä olevan tuplasti suurempi merkitys oikeistopoliitikkojen kohdalla verrattuna vasemmistoon, Lönnqvist toteaa.

Ihmiset uskovat kauneuden viestivän hyvistä ominaisuuksista. Lisäksi kauniin ulkonäön uskotaan vaikuttavan myönteisesti menestykseen. Hyvännäköiset ihmiset ansaitsevat paremmin, saavat parempaa kohtelua, saavuttavat korkeamman aseman ja ovat onnellisempia.

Mikäli äänestäjät ovat valveutuneita, ulkonäön merkitys äänestystuloksiin vähenee.

– Ulkonäön suuri merkitys oikeistolaisille äänestäjille saattaa tarkoittaa, että he ovat huonommin perillä asioista. Aiempi tutkimus osoittaa myös, että konservatiivisilla äänestäjillä on käytännönläheisempi ja kenties yksioikoisempi lähestymistapa, Lönnqvist sanoo ja toivoo äänestäjien olevan tietoisia ulkonäön vaikutuksesta äänestyskäyttäytymiseen.

Tutkittavana 400 tutkijaa

Tutkimus toteutettiin poimimalla neljän amerikkalaisen laatujulkaisun 100 viimeisintä kirjoittajaa, yhteensä 400 tutkijaa. Julkaisuista Claremont Review of Books sekä First Things määriteltiin oikeistolaisiksi, kun taas New York Review of Books sekä Humanist Magazine määriteltiin vasemmistolaisiksi. Julkaisut kuuluvat usean lähteen mukaan huomattavimpien ja vaikuttavimpien ideologisesti suuntautuneiden älymystön lehtien joukkoon.

Puolet kirjoittajista luokiteltiin oikeistolaisiksi ja puolet vasemmistolaisiksi sen mukaan, missä lehdessä he olivat julkaisseet. Tutkimusta varten etsittiin jokaisesta tutkijasta paras mahdollinen muotokuva. Tämän jälkeen tutkimusassistentit saivat arvioida tutkijoiden ulkonäköä, sijaintia oikeisto-vasemmisto-akselilla sekä arvomaailmaa konservatiivi-liberaali-asteikolla. Hyvännäköisiä tutkijoita löytyi useammin vasemmistoon kuuluvista lehdistä.

Tutkimuksesta käy ilmi, että oikeistolaisten tutkijoiden ajateltiin olevan konservatiiveja. Vasemmistolaisten tutkijoiden oletettiin puolestaan olevan liberaaleja.

Tutkimus ”Just because you look good, doesn’t mean you’re right” julkaistiin tiedelehdessä Personality and Individual Differences.

Lue myös:

    Uusimmat