Tutkimus: Ikäihmiset pelkäävät joutuvansa muiden vaivaksi

Tapiolan hankejohtaja Niina Metsämäki tietää, että usein talousasioissa ihmisten suunnitelma rajoittuu ainoastaan eläkeajan alkuun, vaikka suunnitelmaa pitäisi päivittää tasaisin väliajoin. Taloustilanne saattaa muuttua vaikkapa yllättävien terveydenhuoltomenojen myötä.

– Esimerkiksi ensimmäiset kymmenen vuotta eläkeläinen saattaa olla hyväkuntoinen, mutta kunto voi yhtäkkiä huonontua, Metsämäki toteaa.

Tapiola teetti vuoden 2007 keväällä tutkimuksen, jossa haastateltiin sataa yli 55-vuotiasta suomalaista. Eläkkeelle jäämisessä pelotti se, että jossain vaiheessa ei pystytä enää määräämään itse omasta elämästä.

– Vastaajat toivoivat pysyvänsä terveinä ja kuolevansa saappaat jalassa, jotta heidän ei tarvitsisi olla muiden vaivana. Itsemääräämisoikeuden ja oman elämänhallinnan säilyttäminen ovat ihan olennaisia asioita.

70 tuntia sauvakävelyä täyttämään kalenteria?

Vastauksista kävi myös ilmi, ettei ole olemassa stereotyyppiä eläkkeelle jäävästä suomalaisesta. Osa oli täysin valmis siirtymään pois työelämästä, kun osa taas olisi mielellään vielä jatkanut työntekoa. Toiset taas jäähdyttelivät osa-aikaeläkkeellä.

– Osa oli mielissään siitä, ettei ollut enää aamuherätyksiä, mutta jotkut pelkäsivät järkevän keskusteluseuran puutetta. Joillekin oli vaikeaa jäädä eläkkeelle, sillä työ oli ollut elämäntapa.

Metsämäki kertoo esimerkkinä myös eräästä eläkkeelle jääneestä toimitusjohtajasta, jonka oli aluksi vaikea sopeutua joutenoloon. 70-tuntisia työviikkoja painaneelle vapaa-ajan määrä oli liian suuri.

– Hän sanoi, ettei hän voi sauvakävellä sitä koko aikaa, mikä jäi vapaaksi. Reilun puolen vuoden kuluttua arki oli kuitenkin asettunut ja eläkkeelläkin oli löytynyt rutkasti mielekästä tekemistä – aikaa kaikelle sellaiselle, mikä työelämässä ollessa oli jäänyt tekemättä.