Tutkimus: Huumeiden käyttö yleistynyt Suomessa – nämä ovat suosituimpia

Joka viides suomalainen on kokeillut huumeita ainakin kerran. Runsaalle kolmannekselle on tarjottu joskus huumausaineita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime vuonna tekemän kyselytutkimuksen tulokset julkaisi Yhteiskuntapolitiikka-lehti perjantaina.

Kyselyn mukaan huumeiden käyttö on yleistynyt Suomessa. Vuoteen 2010 verrattuna huumeita kokeilleiden määrä kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Käyttö oli lisääntynyt enemmän miehillä kuin naisilla.

Kuusi prosenttia vastanneista oli käyttänyt huumeita edeltäneen vuoden aikana. Edeltävän kuukauden aikana vastaava luku oli kaksi sadasta.

– Nämä luvut ovat kasvussa. Joskus elämänsä aikana huumeita kokeilleiden määrä on reilussa kahdessakymmenessä vuodessa nelinkertaistunut, sanoo THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

Etenkin kannabiksen ja ekstaasin osalta huumekokeilujen kasvu on ollut Suomessa selvää.

– Kannabista joskus elämässään kokeilleiden määrä on noussut viimeisen neljän vuoden aikana kahdella prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin.

Monissa Euroopan maissa kannabiksen käyttö on viime vuosina laskenut tai pysynyt vakaana etenkin nuorten keskuudessa. Suomi kuuluu tässä huonoihin poikkeuksiin muiden Pohjoismaiden, Ranskan ja Bulgarian kanssa. Karjalaisen mukaan Suomi ei ole Euroopan tilastoissa kuitenkaan huomattavan korkealla.

Ilokaasu ensi kertaa mukana

Mukana tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa viime vuonna ilokaasu. Tutkimuksessa viisi prosenttia nuorista aikuisista ilmoitti kokeilleensa ilokaasua. 

– Tämä tuli nyt mukaan, koska asia oli laajasti tapetilla vuonna 2013. Vertailukohtaa ei siis tällä hetkellä ole, mutta toivottavasti seuraavassa kyselyssä saamme tietoa, mihin suuntaan ilokaasun käyttö on mennyt, Karjalainen kertoo.

Muuntohuumeiden eli uusien tai jo olemassa olevista huumeista johdettujen aineiden esiintyvyys jäi tutkimuksessa alle yhteen prosenttiin.

– Se tarkoittaa kuitenkin, että joitakin kymmeniätuhansia suomalaisia on niitä kokeillut. Muuntohuumeet ovat siksi huolestuttava ilmiö, että niiden sisällöstä ei välttämättä ole varmuutta ja vaikutukset voivat olla todella arvaamattomia, Karjalainen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat