Tutkimus: Äly- ja aivojumppapelit eivät sittenkään kehitä aivoja

Laaja brittitutkimus kuitenkin kyseenalaistaa nyt täysin niin sanottujen aivojumppapelien tehokkuuden aivotoiminnalle.

Laajimman koskaan aiheesta tehdyn tutkimuksen taustalla on Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toteuttama selvitys. Tutkimuksessa seurattiin kuuden viikon ajan 11 430 henkilöä, jotka pelasivat erilaisia älypelejä tietokoneella. Tutkijat halusivat nähdä, kehittävätkö pelit tosiaan pelaajien ajattelykykyä.

Tulos oli yllättävä: Pelaajien muisti ei kohentunut eikä yleisessä päättelykyvyssä tapahtunut minkäänlaista parantumista. Älypeleillä ei niin ikään ollut vaikutusta avaruudelliseen hahmottamiskykyyn.

Koehenkilöt kyllä tulivat viikkojen kuluessa yhä paremmiksi pelaamissaan peleissä, mutta aivoja pelaaminen ei kehittänyt, kertovat tutkijat.

Nintendo: Emme koskaan viitanneet tieteellisiin tutkimuksiin

Maailman suurimman pelikonsoliyhtiö Nintendon "aivotreenipelit" ovat olleet valtavan suosittuja läpi 2000-luvun. Dr Kawashiman Brain Training: How Old is Your Brain- peli sekä Big Brain Academy –älypeli ovat saavuttaneet ilmiömäisen suosion niin Japanissa, Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.

Nintendo vastasi laajan brittitutkimuksen tuloksiin älypelin vaikutuksista aivoihin näin:

- Emme ole koskaan väittäneet, että Dr Kawashiman aivojumppapelien vaikutus aivojen kognitiiviseen toimintaan olisi todistettu tieteellisesti, yhtiö toteaa BBC:n sivuilla.

Nintendon mukaan pelien tarkoituksena on antaa pelaajille "hauskoja haasteita matemaattisten laskujen, muistamisen ja lukemisen parissa."

Toisaalta ainakin Nintendon suomalaisilla verkkosivuilla Brain Training -peliä on vuonna 2006 luonnehdittu "uudenlaiseksi aivoja ja ajattelukykyä kehittäväksi älypeliksi". Tieteellisistä tutkimuksista, jotka vahvistaisivat edellisen väitteen, ei sivuilla toki mainita.

"Älypeli kehittää aivoja yhtä paljon kuin nettisurffailu"

BBC:n tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä pelasi tietokonepelejä, joiden tarkoituksena oli harjoittaa päättely- ja ongelmaratkaisukykyjä. Toinen ryhmä puolestaan keskittyi peleihin, joissa harjoitukset pureutuivat lyhytkestoiseen muistiin, tarkkaavaisuuteen sekä avaruudelliseen hahmottamiskykyyn.

Kolmannelle ryhmälle annettiin tehtäväksi surffailla eri sivustoilla netissä ilman, että toiminnalla olisi mitattu erityisiä kognitiivisia taitoja.

Koehenkilöitä kehotettiin harjoittamaan pelejä vähintään kymmenen minuuttia päivässä, kolmesti viikossa vähintään kuuden viikon ajan.

Koehenkilöille ennen ja jälkeen kokeiden tehdyt testit osoittivat, etteivät pelit juuri terävöittäneet henkilöiden kykyä suoriutua arkipäivän ajattelua vaativista tehtävistä. Ainoastaan koehenkilöiden pelitaidot ja nimenomaisissa testipeleissä vaadittavat ongelmanratkaisukyvyt kehittyivät kuuden viikon aikana.

- Testin tulokset ovat päivänselviä. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että ihmisen ajattelu- ja ongelmanratkaisukyvyn kehittämisen kannalta on samantekevää, pelaako hän älypelejä vai surffaako netissä, sanoo neurologi, tohtori Adrian Owen Medical Research Council -instituutista.