Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon kannatuksen nousu uusimmassa Helsingin Sanomien mielipidemittauksessa ruokkii todennäköisesti taktista äänestämistä, arvioivat STT:n haastattelemat tutkijat.
Taktiset äänet eivät kuitenkaan välttämättä sada ainakaan pelkästään Halla-ahon laariin, sanovat Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund ja Helsingin yliopiston yliopistotutkija Johanna Vuorelma.
– Voi hyvinkin olla, että näemme tavallista enemmän eroja ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen osalta. Uskoisin, että Jussi Halla-ahon luvut hyödyttävät toisaalta häntä itseään, mutta myös (valitsijayhdistyksen presidenttiehdokasta, vihreiden tukemaa) Pekka Haavistoa enemmän kuin (kokoomuksen) Alexander Stubbia, sanoo Grönlund STT:lle.
Hänen mielestään tämä johtuu siitä, että aika moni Jutta Urpilaisen (sd.) ja Li Anderssonin (vas.) tukija on ehkä ajatellut, että äänestää ensimmäisellä kierroksella ykkösehdokastaan ja toisella kierroksella Haavistoa.
– Mutta jos tulee sellainen olo, että Haavisto ei olekaan toisella kierroksella, voi se hyödyttää vielä Haavistoa, Grönlund arvelee.
Myös Vuorelman mielestä tiukka asetelma voi päinvastoin haitata Halla-ahoa, koska se voi kannustaa häntä vastustavien äänestäjien asettumista joko Haaviston tai Stubbin taakse jo ensimmäisellä kierroksella.
– Rehnin äänestäjät saattavat taktikoida niin, että äänestävät Stubbia.
Vuorelma pitää hassuna joissakin perussuomalaisissa virinnyttä salaliittoajattelua, jonka mukaan kannatusmittauksia ei haluttaisi julkistaa sen vuoksi, että Halla-aholla on niin korkea kannatus. Hän myös uskoo, että Halla-ahon kannatuspotentiaali on samaa luokkaa kuin perussuomalaisten kannatus.
Vaalitapa rohkaisee taktista äänestämistä
Tutkijat muistuttavat, että aina kun peli on ollut niin sanotusti auki, presidentinvaaleissa on nähty taktista äänestämistä. Vaalitapa on omiaan rohkaisemaan sitä.
– Se, että tavallaan "pakotetaan" yhdelle ehdokkaalle enemmistö äänistä toisella kierroksella, on omiaan keskittämään ääniä samalla tavalla kuin enemmistövaalitavan maissa parlamenttivaaleissa äänet keskittyvät kahdelle valtapuolueelle, Grönlund sanoo.
– Meillä on eduskuntavaaleissa suhteellinen vaalitapa ja paljon vähemmän tarvetta taktiselle äänestämiselle, vaikka siitä viime eduskuntavaaleissa paljon puhuttiinkin.
Vuorelman mukaan esimerkiksi vuoden 1994 vaaleissa sitä, että Elisabeth Rehn nousi toiselle kierrokselle, on pidetty taktisena äänestämisenä, jolla pidettiin Paavo Väyrynen ulkona.