Tutkija tyrmää väitteen: suomalaiset eivät ole sohvaperunoita

−Mistä ihmeestä se myytti oikein tulee, että aikuiset suomalaiset eivät muka liikkuisi tarpeeksi? Rainer Rauramaa ihmettelee.

Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksessa on parhaillaan käynnissä tutkimusprojekti, jossa seurataan yli 55-vuotiaiden kunnon ja terveydentilan muuttumista liikkumisen myötä.

Tutkimusta tehdessään johtajaylilääkäri Rainer Rauramaa on todennut, että ihmiset kyllä kuuntelevat, jos lääkäri komentaa liikkumaan. Rauramaa harmitteleekin, että lääkäreiden koulutuksessa ei huomioida tarpeeksi liikuntalääketiedettä.

−Lääkärit voivat auktoriteettinsa ansiosta antaa valtavaa tukea ihmiselle, joka suunnittelee liikunnan aloittamista.

Liikunnasta ei pidä ottaa stressiä

Rauramaa kertoo, että yleensä ihmisten liikkumattomuus ei johdu siitä, että itse liikunta koettaisiin jotenkin epämiellyttäväksi. Syitä liikkumattomuuteen voidaan etsiä yksinäisyydestä tai muista elämän ongelmista.

Rauramaa kehottaa aloittamaan liikuntaharrastuksen maltillisesti. Hän neuvoo varaamaan vuoden verran aikaa totutteluun. Sen jälkeen voi vasta varsinaisesti alkaa kohottaa kuntoa. Ensimmäisen vuoden aikana ei tarvitse hengästyä ja hikoilla. Vauhti saa pysyä hitaana.

−Vauhti tulee sitten myöhemmin itsestään. Pääasia on, että liikunnasta ei tule stressiä, Rauramaa sanoo.

Kunnonkohottaja ei tarvitse sykemittaria eikä painonvartijoita

Liikunnan harrastamiseksi Rauramaa laskee kaiken fyysisen toiminnan lasten kanssa leikkimisestä portaiden kävelyyn.

−Mitään sykemittareita ei tarvitse hankkia lähteäkseen kohottamaan kuntoa, ja kaikki hölynpölypainonvartijasysteemit pitäisi lailla kieltää, toteaa Rauramaa.

Rauramaa neuvoo kunnonkohottajaa aloittamaan pienistä arkipäiväisistä asioista. Esimerkiksi portaiden valitseminen joka ikinen kerta hissin sijaan on hyvä aloitus.

−Alkuun riittää, että tekee itse eikä kone, hän sanoo.