Lihavuus- ja syömishäiriötutkija Aila Rissanen painii parhaillaan varsin mielenkiintoisen kysymyksen parissa. Onko mahdollista, että ympäristö vaikuttaa lihomiseen tavalla, jota emme vielä täysin tajua?
Länsimaiden aikuisväestöstä noin kaksi kolmasosaa on tänä päivänä biologisesti ajatellen hieman liian painavia. Syitä kehitykseen on mietitty pitkään.
Lihavuus- ja syömishäiriötutkija Aila Rissasen mukaan suurin osa lihomisesta selittyy sillä, että nykyihminen saa enää hyvin vähän luontaista liikuntaa.
− Tämä näkyy muun muassa siten, että ruokahalun säätely, joka on toimiessaan tarkka, ei ole meidän oloissa käytössä juuri lainkaan. Nälkää ei pahemmin tunneta.
Tutkijat ovat kuitenkin panneet viime vuosina merkille mielenkiintoisen ilmiön, joka on herättänyt myös Rissasen kiinnostuksen.
Paisuvat koe-eläimet
Lemmikkieläimet, erityisesti kissat ja koirat, kärsivät nykyään ylipainosta siinä missä omistajansa ja sairastavat samoja tauteja. Yhtäkkiä kuitenkin myös laboratorioiden koe-eläimet ovat lihoneet.
− Ne syövät täysin samaa laboratorioruokaa kuin ennenkin. Mistä ihmeestä lihominen johtuu?
Rissanen nauroi aluksi muiden tutkijoiden mukana ajatukselle, että lihomisen taustalla voisi olla jokin tuntematon ympäristötekijä. Sittemmin asia ei enää tunnukaan niin kaukaa haetulta.
Varmaa on, että ympäristömme on muuttunut monin tavoin.
− Voisiko olla, että sama ilmiö, joka nähdään ilmaston lämpenemisenä ja muina globaaleina muutoksina, on jotenkin myös näkyvissä ihmisrodussa kehonkoostumuksen muutoksena, Rissanen pohtii kysymystä, johon tutkijapiiri on viime aikoina herännyt.
Studio55/Jenni Kokkonen