Helsingin yliopiston tutkija Kimmo Kahilaisen mukaan kalastuspolitiikassa on nähtävissä selvä linjamuutos kuhan suojelemiseksi.
– Maa-ja metsätalousministeriö on kutsunut koolle ensimmäistä kertaa kaikki kalastusosapuolet päättäjistä, tutkijoihin ja vapaa-ajankalastajiin miettimään, kuinka kuhan luonnollinen lisääntyminen voidaan turvata. Tutkimustietoa meillä on, meitä ollaan viimein valmiita kuuntelemaan, toteaa Kahilainen.
Kuhan kalastus rauhoitettava kesäkuuksi
Kahilaisen mukaan kuhan kalastus oli rauhoitettu kesäkuuksi vielä kymmenkunta vuotta sitten, mutta se lopetettiin. Kuhaa on voinut paikallisesti rauhoittaa ja näin on tehtykin.
– Kuha pitäisi rauhoittaa kesäkuuksi koko maassa, koska silloin kuhauros tekee kutupesää ja houkuttelee naaraan paikalle. Uros jää vielä vartioimaan pesää. Tämän vuoksi kuha on helppo pyydystää kutupaikoilta. Etelä-Suomessa kutuaika alkaa jo usein toukokuussa, kertoo Kahilainen.
Kuhan alamitta nostettava 45 senttiin
Tällä hetkellä kuhan alamitta on 37 senttiä, mutta paikallisesti se on ollut mahdollista säätää 40 senttiin. Näin on toimittu eri puolilla Suomea.
– Kuhan pitäisi päästä edes kerran kutemaan. Jos alamitta nostettaisiin edes 45 senttiin niin puolet kaloista olisi silloin sukukypsiä. Ihanteellista olisi jos alamitta olisi 50 senttiä, jolloin kaikki naaraat ehtisivät lisääntymään. Ruotsissa alarajan nosto 50 senttiin on jopa puolitoistakertaistanut kuhasaaliit ja siellä keskustellaan jo alarajan nostamisesta 60 senttiin. Ruotsin tutkimustulokset puhuvat selvää kieltä alarajan nostamisen hyödyistä, pamauttaa Kahilainen.
Alamitan nostaminen tarkoittaisi sitä, että kuhat ehtisivät kasvaa vuodessa tai parissa uuteen isompaan alamittaan, jonka aikana kuhaa ei voisi kalastaa. Ruotsissa ammattikalastajat ovat halunneet vielä nostaa alarajaa entisestään.
Kaikki hyötyisivät taloudellisesti
Kahilaisen mukaan kuhaa istutetaan tällä hetkellä vuosittain viidestä kymmeneen miljoonaa kalaa, joka maksaa noin yhdestä kahteen miljoonaa euroa.