Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa tänään tuomionsa viime vuoden elokuussa Turun keskustassa tehdystä puukkoiskusta.
Lue myös
Syyttäjä vaatii puukottajalle rangaistusta kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.
Veriteossa kuoli kaksi ja haavoittui kahdeksan ihmistä. Osalle jäi pysyviä vammoja.
Oikeuden täytyy ottaa kantaa siihen, täyttääkö elokuinen veriteko laissa tarkoitetun terrorismirikoksen tunnusmerkistön ja onko kyse murhista vai tapoista ja niiden yrityksistä.
Puukottaja on kirjallisessa vastauksessaan myöntänyt teon tappoina ja tapon yrityksinä.
Mies kertoi kuulusteluissa, että hän oli torilla tekemässä terroritekoa, mutta puolustuksen mukaan teot eivät täytä lain tarkoittamaa terroristista tarkoitusta.
Terroristisen teon käsite on laissa tarkkaan rajattu, eikä arkijärjellä ajatellen ilmiselväkään terroriteko ole lain silmissä sellainen, ellei lakiin kirjattu määritelmä täyty.
Yksi lain tarkoittamista terroriteon kriteereistä on, että teon tarkoitus on ollut aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.
Syyttäjän käsityksen mukaan Turun joukkopuukotuksella on ollut tarkoitus aiheuttaa vakavaa pelkoa.
Väestön keskuuteen olisi siis aiheutunut yleisesti perusteltua ja vakavaa pelkoa esimerkiksi siitä, että henki, terveys, vapaus, ruumiillinen koskemattomuus, omaisuus tai kotirauha on uhattuna.
Syyttäjä kysyi Abderrahman Bouananelta tämän henkilökohtaisen kuulemisen aikaan, oliko tarkoitus iskeä nimenomaan Suomen valtiota vastaan.
Myös tämä on yksi laissa määritellyistä terroriteon kriteereistä.
– Sitä nimenomaan, ja Suomi ei ole syytön tässä asiassa, Bouanane sanoi viitaten muslimien kärsimykseen Irakissa ja Syyriassa, jonka hän on esittänyt teon motiiviksi.
Puolustus on sitä mieltä, että tunnusmerkistön täyttyminen ei voi nojautua syytetyn kertomukseen.
Ennen tekoa syytetty myös muun muassa laati videomanifestin, latasi Facebookiin Isisin lipun ja vietti syyttäjän mukaan aikaa Isisin Telegram-viestipalvelun kanavien parissa.
Syyttäjä esitti uutena näyttönä oikeudessa myös miehen maaliskuiset muistiinpanot vankilasta. Hän oli kirjoittanut muun muassa, että halusi perustaa Suomeen islamistisen valtion.
Puolustuksen työtä on vaikeuttanut oikeudenkäynnissä se, että Bouananen kertomus on vaihtunut useita kertoja.
Puolustus on vedonnut siihen, että ensimmäisten uhrien jälkeen syytetyn oli tarkoitus vain paeta paikalta.
Syytetty itse kuitenkin pyysi jo ensimmäisenä istuntopäivänä puolustusasianajajansa yllätykseksi puheenvuoron ja sanoi, että hänen oli tarkoitus paeta, piiloutua ja jatkaa veritekoja myöhemmin.
Myöhemmin varsinaisessa kuulemisessaan Bouanane kertoi uutena tietona, että aikoi aluksi iskeä Ruisrock-festivaalille.
Kuulemisessaan syytetty kertoi myös, että ainoastaan ensimmäinen joukkopuukotuksen uhreista oli valikoitu.
– Ensimmäinen (uhri) oli valikoitu, mutta muut eivät olleet. Päätös ensimmäisestä uhrista syntyi selän takana (paikan päällä), Bouanane kertoi.
Puolustusasianajaja Kaarle Gummerus vetosi myös käännösvirheeseen laissa.
Hänen mukaansa terroririkosten tunnusmerkistö ei täyty, koska käännösvirheen vuoksi laissa puhutaan vahingon aiheuttamisesta valtiolle esimerkiksi maan sijaan.
Tämä tarkoittaisi, että teko pitäisi kohdistaa viranomaisiin tai valtiokoneistoon.
Jos oikeus tulkitsee puukottajan toimineen terroristisessa tarkoituksessa, se voi langettaa elinkautisen vankeusrangaistuksen myös taposta.
Murhasta seurauksena on aina elinkautinen, olipa kyseessä terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos tai ei.
Murhan tunnusmerkistö täyttyy, jos henkirikos tehdään vakaasti harkiten, erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta tai virkatoimen vuoksi.
