Turun joukkopuukotusjutussa käydään tänään läpi syyttäjien ja puolustuksen viimeiset perustelut sille, oliko viime elokuun tekojen taustalla lain tarkoittamalla tavalla terroristinen tarkoitus.
Loppulausunnoissaan puolustus ja syyttäjät tiivistävät myös näkemyksensä siitä, miksi henkirikokset olivat tappoja tai murhia sekä näiden yrityksiä.
Katso videolta, mitä oikeuskäsittelyssä on aiemmin tapahtunut!
1:21
Kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksesta tehdystä murhan yrityksestä syytetyn Abderrahman Bouananen puolustus on myöntänyt teot tappoina ja tapon yrityksinä.
Syytetty myöntänyt terroriteon, puolustus kiistää
Poliisille Bouanane kertoi kuulustelussa, että oli mielestään tekemässä torilla terroritekoa. Puolustus on silti oikeudessa kiistänyt, että teot täyttäisivät terroristisen tarkoituksen tunnusmerkistön lain tarkoittamalla tavalla.
Puolustusasianajaja Kaarle Gummeruksen mukaan terroririkosten tunnusmerkistö ei täyty, koska käännösvirheen vuoksi laissa puhutaan vahingon aiheuttamisesta valtiolle esimerkiksi maan sijaan.
Syyttäjän käsityksen mukaan Turun joukkopuukotuksella on ollut tarkoitus aiheuttaa vakavaa pelkoa. Väestön keskuuteen olisi siis aiheutunut yleisesti perusteltua ja vakavaa pelkoa esimerkiksi siitä, että henki, terveys, vapaus, ruumiillinen koskemattomuus, omaisuus tai kotirauha on uhattuna.
Syyttäjä kysyi Bouananelta tämän henkilökohtaisen kuulemisen aikaan, oliko tarkoitus iskeä nimenomaan Suomen valtiota vastaan.
– Sitä nimenomaan, ja Suomi ei ole syytön tässä asiassa, Bouanane sanoi viitaten muslimien kärsimykseen Irakissa ja Syyriassa.