Tupakoitsijat ovat tottuneet pitämään tupakkayskää suhteellisen harmittomana oireena. Oikeasti tupakkayskää ei kuitenkaan ole olemassakaan, vaan usein kysymyksessä on keuhkoahtaumatauti. Elämänlaatu paranee aina, kun lopettaa tupakanpolton.
Moni saattaa yskiä jopa vuosien ajan ymmärtämättä, ettei kyseessä suinkaan ole harmiton pikku tupakkayskä, vaan mitä luultavimmin ennakko-oire parantumattomasta keuhkoahtaumataudista. Lääkärit ovat syystäkin huolissaan ihmisten tupakoinnista ja varsinkin siitä, ettei niin sanottua tupakkayskää ymmärretä pelätä.
– Keuhkoahtaumatautiin sairastunut huomaa ehkä hengästyvänsä helpommin tai kokee vain kuntonsa heikentyneen. Mutta jopa keskivaikean keuhkoahtaumataudin oireet saattavat olla niin mitättömät, etteivät arkiaskareet juurikaan häiriinny, sanoo keuhkotautien erikoislääkäri Timo Helin.
Ahtaumaoireet lisääntyvät hitaasti ja suorastaan salakavalasti, joten tupakointia ei ymmärretä lopettaa ajoissa ja tauti pääsee etenemään. Liian moni havahtuu toden teolla vasta, kun pukeminenkin hengästyttää.
Yskän kesto kertoo sen laadusta
Jopa joka toisen tupakoitsijan arvellaan lopulta sairastuvan keuhkoahtaumatautiin. Siltikään kaikki yskät eivät ole keuhkoahtaumatautia, vaikka potilas tupakoisikin. Mutta mistä erottaa tavallisen yskän keuhkoahtaumayskästä?
– Kausiflunssan aiheuttaman yskän ja tupakkayskän olennaisin ero on yskän kesto. Viruksen aiheuttama yskä häviää tavallisesti muutamassa viikossa, mutta keuhkoahtaumayskä saattaa kestää kuukausia ja vuosiakin, sanoo Helin.
Myös tupakoinnin kestolla on merkitystä yskän laatua arvioitaessa. Mitä pidempään on tupakoinut, sitä suuremmaksi kasvaa keuhkoahtauman todennäköisyys.
– Kun niin sanottuja askivuosia on parisenkymmentä, kasvaa keuhkoahtaumataudin yleisyys tupakoitsijoiden keskuudessa jyrkästi. Mutta toisaalta joskus ei tarvita kuin kymmenen tupakointivuotta.
Sairastumisriskiin vaikuttavat myös perintötekijät, joten jos perheessä tai suvussa on keuhkoahtaumapotilaita, oma riski sairastua on suurempi.