Mainos

Tuore linjaus koulujen joulujuhlan järjestämisestä kirkossa kuumentaa poliitikkojen tunteita: "Nyt jotain rotia tähän tahalleen väärinymmärtämiseen!"

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo, että kuulisi mielellään perustelut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tuoreelle linjaukselle koulujen joulukirkosta.

Essayah sanoi Ylen TV1:n Ykkösaamussa, että haluaa apulaisoikeusasiamiehen kertomaan perusteluita ratkaisulle eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän ensi viikon kokoukseen. Essayah toimii ryhmän puheenjohtajana.

Tiistaisessa ratkaisussa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen katsoi, että koulun joulujuhlan järjestäminen kirkossa on oppilaiden yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden näkökulmasta ongelmallista.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kouvolalainen koulu toimi lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena.

"Positiivista uskonnonvapautta ollaan kaventamassa"

Ratkaisun mukaan kirkossa pidettyä koulun joulujuhlaa oli pidettävä uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Joulujuhlassa laulettiin virsiä, esitettiin jouluevankeliumi ja kuunneltiin seurakunnan papin pitämä puhe.

Essayahia huolestuttaa, että linjauksen vuoksi koulun kirkkotapahtumiin eivät voisi jatkossa osallistua nekään lapset, jotka siihen haluaisivat osallistua.

– Tämä on mielestäni yksi osoitus siitä, että Suomessa positiivista uskonnonvapautta ollaan kaventamassa, Essayah sanoi.

Poliitikot vetoavat aiempaan kannanottoon

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta uutisoi perjantaina Maaseudun Tulevaisuus. Sen jälkeen useat kansanedustajat ovat jo ehtineet kommentoida apulaisoikeusasiamiehen linjausta koulujen joulujuhlista.

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni tviittaa toivovansa, että koululaiset saavat käydä joulukirkossa jatkossakin.

– Tämä on ollut myös lainsäätäjän tahtotila. Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat juhlat on voitava pitää tulevaisuudessakin, Kulmuni kirjoittaa.

Kokoomuksen Wille Rydman ja Heikki Vestman sanovat olevansa huolissaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta. He viittaavat eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöön vuodelta 2014.

Tuolloin perustuslakivaliokunta linjasi yksimielisesti, ettei se "pidä uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista".

Rydman ja Vestman sanovat, ettei uskonnon- ja omantunnonvapauden tarkoitus ole estää ihmisiä harjoittamasta uskontoaan, kuten kieltää koulun joulukirkkoa.

– Moni miettii, saako 2020-luvun Suomessa olla enää kristittykään. Kyllä saa. Ja joulua saa juhlia jouluna, Vestman sanoo tiedotteessa.

"Nyt jotain rotia tähän tahalleen väärinymmärtämiseen!"

Keskustan Markus Lohi kummasteli jo eilen apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua. Hänen mukaansa koulun juhlien järjestäminen kirkon tiloissa ei tee tilaisuudesta automaattisesti uskonnollista.

– Näyttää siltä, että apulaisoikeusasiamies on jättänyt huomioimatta perustuslakivaliokunnan kannan, Lohi sanoi tiedotteessa.

Vihreiden Bella Forsgrén puolestaan tviittaa, ettei kukaan ole kieltämässä joulukirkkoa.

– Kyse on siitä, että koulun joulujuhla/päätösjuhla ei tulisi olla kirkossa. Nyt jotain rotia tähän tahalleen väärinymmärtämiseen! Forsgrén kirjoittaa.

Rydman, Vestman, Lohi ja Forsgén ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseniä.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja