Käräjätuomari ei antanut päätöksiä - syynä "syyttäjien ajojahti"

Helsingin hovioikeus tuomitsi keskiviikkona 62-vuotiaan Helsingin käräjäoikeuden tuomarin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun hän jätti antamatta päätöksen viidessätoista oikeusjutussa.

Tapaukset sattuivat vuonna 2009 talvella ja keväällä.

Kuudessa jutussa oli kysymys mm. varkaudesta, törkeästä varkaudesta ja törkeästä veropetoksesta. Tuomari ei antanut jutuissa päätöstä, vaikka niitä oli jo käsitelty oikeudessa. Tapaukset siirrettiin kesällä 2009 toisten tuomarien ratkaistavaksi.

Osassa tapauksista jouduttiin järjestämään uusi käsittely ja päätösten antaminen viivästyi kuukausia.

Yhdeksässä tapauksessa tuomari oli kirjoittanut päätöksen valmiiksi ja julistanut ne istunnossa, muttei suostunut allekirjoittamaan niitä. Nämäkin olivat rikosjuttuja. Lopulta tuomarin esimies allekirjoitti päätökset laamanni Eero Takkusen määräyksestä kesällä 2009.

”Syyttäjien ajojahti”

Käräjätuomari selitti toimintaansa sillä, että hän oli tammikuussa 2009 saanut tietää joidenkin Helsingin syyttäjänviraston syyttäjien kannelleen hänen virkatoimistaan.

Käräjätuomarin mukaan hän oli ollut syyttäjien ajojahdin kohteena ja tuntenut syvää epäluottamusta heitä kohtaan.

Tuomarin mukaan hän ei enää voinut puolueettomasti ratkaista syyttäjien ajamia rikosasioita. Koska hän ei saanut tietää ketkä syyttäjistä olivat kannelleet hänen toimistaan, hän oli katsonut olevansa esteellinen käsittelemään kaikkien Helsingin syyttäjänviraston syyttäjien ajamia syytteitä.

Käräjätuomarin mukaan hän oli saattanut esteellisyysasian laamanni Takkusen tietoon, mutta tämä ei ollut ratkaissut sitä.

Laamanni Takkunen oli hovioikeudessa eri mieltä. Sekä Takkunen että esimies eivät pitäneet tuomaria esteellisenä ja sanoivat myös kertoneensa tämän tuomarille. Miestä oli myös patistettu töihin ja hänelle oli annettu aikaa päätösten kirjoittamiseen. 

Mies jäi sairauslomalle kesäkuussa 2009 ja palattuaan töihin hän sai joulukuussa 2009 kuulla, ettei syyttäjien taholta ollut tehty mitään kantelua.

Tosin loppuvuodesta 2010 tuomari kuuli syyttäjien kielteisen palautteen päätyneen oikeuskanslerille, mikä johti uuteen esteellisyyspohdintaan. Tuomari jäi virkavapaalle toukokuussa 2011. Sen jälkeen tuomari ei ole ratkonut juttuja.

”Ei tahallista”

Hovioikeudessa valtionsyyttäjä Jorma Äiläjä vaati käräjätuomarille rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska tämä laiminlöi tehtäviään tahallaan.

Hovioikeus päätyi siihen, että kyse ei ollut tietoisista tai tahallisista teoista.

Hän ei kuitenkaan ollut esteellinen hoitamaan töitään kuten oli väittänyt.

Hovioikeuden mukaan laiminlyönteihin vaikuttivat terveydelliset syyt.

- Asiassa on kysymys useiden asioiden käsittelyn viivästymisestä. Se, että osassa asioissa on jouduttu järjestämään uusi pääkäsittely, on johtanut oikeudenkäynnin keston pitkittymiseen, minkä voidaan katsoa vaarantaneen asianosaisten oikeuden saada oikeudenkäyntiasiansa ratkaistuksi kohtuullisessa ajassa, hovioikeus lausui.

"Heikensi luottamusta"

- Menettely on myös ollut omiaan heikentämään luottamusta asianmukaiseen oikeudenhoitoon.

Käräjätuomari tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 30 päiväsakkoon, mistä hänen tuloillaan kertyy maksettavaa 1200 euroa.

Hovioikeus piti tuomarin terveydentilaa lieventävänä seikkana. Hovioikeuden mukaan se vaikutti työtehtävistä selviytymiseen.

Lue myös:

    Uusimmat