Keski-ikäiset naiset ja astmaatikot oireilevat eniten.
Tuoksuherkkyys vaikuttaa yleistyneen Suomessa, arvioidaan Allergia-, iho- ja astmaliitossa sekä Helsingin allergia- ja astmayhdistyksessä. Taustalla on osittain se, että tietoisuus asiasta on lisääntynyt. Tuoksuherkkyydestä on nykyään enemmän tietoa kuin ennen ja vaiva on enemmän esillä julkisuudessa, joten asiasta uskalletaan puhuakin avoimemmin.
Yleistymistä selittää myös lisääntynyt altistuminen erilaisille kemikaaleille ja tuoksuille. Allergia-, iho- ja astmaliiton vuoden 2016 tutkimuksen perusteella jopa 32 prosenttia suomalaisista kärsii tuoksuherkkyydestä. Otoksessa oli mukana noin 1 300 ihmistä, joista rajattiin astmaa sairastavat pois.
Tuoksuherkkyys tarkoittaa poikkeavaa tapaa reagoida tuoksuihin ja hajuihin. Oireina ovat esimerkiksi pääsärky, huonovointisuus, nuha- ja silmäoireet tai kasvojen punoitus.
– Useimmiten oireita tulee paikoissa, joissa on paljon tuoksuja: juhlatilaisuuksissa, teatterissa, kampaajalla, pukukopeissa tai julkisissa kulkuvälineissä, sanoo allergia- ja astmaneuvoja Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta.
Farmaseutti Merike Laine Helsingin allergia- ja astmayhdistyksestä kertoo, että tyypillisimpiä oireiden aiheuttajia ovat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, voimakas hienhaju tai ilmanraikastimien tuoksu.
Tuoksuherkkyyttä ilmenee kaikissa ikäluokissa, mutta eniten sitä on keski-ikäisillä naisilla ja astmaatikoilla.
– Astmaatikon keuhkot reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin tavallista herkemmin, minkä takia myös tuoksut aiheuttavat helpommin oireita, Laine toteaa.