Tunnetko tarinat? Tässä ovat seitsemän maailman ylellisintä korua
Maailman vaikuttavimmat timantit säihkyvät kilvanYhdistyneen kuningaskunnan kruunussa.
Julkaistu 23.01.2012 12:00
Kirottuja timantteja, kadonneita koruaarteita ja kuninkaallisia lahjoja – maailman hulppeimmat korut kiehtovat myös historiallaan.
R.A.G. New York -sivusto listasi maailman seitsemän ylellisintä korua. Historiallisiin jalokiviluomuksiin liittyy mitä mielenkiintoisempia tarinoita verisistä vallankumouksista vanhoihin kirouksiin.
Kirottu kruununjalokivi
Koh-I-Noor-timantin juuret vievät 1300-luvun Intiaan, ja massiivinen 185 karaatin kivi oli aikoinaan maailman suurin timantti. 500 vuoden ajan timantti kulki omistajalta toiselle, ja kaikki hallitsijat joiden käsiin se päätyi, kokivat väkivaltaisuuksia, petoksia ja murhia. Timantin onkin uskottu olleen kirottu.
Kirous juontaa hindulaiseen tekstiin, jonka mukaan timanttia voi rankaisematta kantaa vain jumala tai nainen. Timantti päätyi Englannin kuningatar Viktorialle vuonna 1851, ja se on sittemmin kulkenut kuningassuvussa aina naispuoliselle perijälle tai miesperillisen vaimolle.
Viktorian aikaan timantti leikattiin uudelleen entistä säihkyvämmäksi, ja kuningatar kantoi sitä rintakorussa. Myöhemmin kivi löysi paikkansa Englannin kruunusta.
Toinen Marie Antoinettelle kuulunut kaulakoru Christie'sin huutokaupassa vuonna 2007.
Marie Antoinetten kovan onnen kaulakoru
Marie Antoinetten kaulakorun historiaa varjostaa skandaali. Ranskan kuningas Ludvig XV teetti upean korun vuonna 1772 rakastajattarelleen Madame Du Barrylle. Useiden timanttien, tupsujen ja riipuksien koristaman luomuksen materiaalien hankkiminen vei kuitenkin liikaa aikaa, ja kuningas ehti kuolla ennen korun valmistumista.
Ludvig XVI tarjosi korua vaimolleen Marie Antoinettelle, joka kuitenkin kieltäytyi vedoten rahaa tarvittavan ennemmin maan puolustamiseen kuin koruloistoon. Valitettavasti hänen lähipiiriinsä kuulunut nainen, de la Mottenkreivitär, laati juonen korun saamiseksi.
Hän kertoi kuninkaallisen korun valmistaneille mestareille, että kuningatar halusikin ostaa korun, ja tarjoutui viemään sen perille. De la Motte varasti korun ja sai Marie Antoinetten sotkettua tapaukseen. Kuningattaren jo tahraantunut maine kärsi kohussa kohtalokkaan kolauksen.
Maailman kuuluisin timantti
Hopen timantti on epäilyksettä maailman kuuluisin laatuaan, vaikka se ei olekaan suurin. Syvän siniharmaa, värillinen timantti painaa 45,52 karaatin verran ja on peräisin Intiasta. Koruihin mieltynyt Ranskan kuningas Ludvig XIV hankki sen vuonna 1668, mutta se luovutettiin maan hallitukselle vuonna 1791 vallankumouksen melskeissä.
Timantti varastettiin vuotta myöhemmin kruununjalokivien joutuessa ryövätyiksi, ja se ehti olla kateissa parikymmentä vuotta. Englannin kuningas Yrjö hankki sen itselleen vuonna 1821, mutta hänen kuoltuaan timantti myytiin kuninkaan suurten velkojen kattamiseksi.
Dresdenin vihreä timantti on maailman suurin laatuan, ja sen sanotaan olevan Hope-timantin sisarkivi.
1830 sen osti herra nimeltä Philip Hope, jonka suvussa koru kulki aikansa. Useiden kauppojen jälkeen vuonna 1909 ranskalainen korumestari Pierre Cartier esitteli timanttia yhdysvaltalaiselle seurapiirineito Evalyn Walsh McLeanille, johon koru ei tehnyt vaikutusta.
Cartier uudisti korun, ja tyytyväinen rouva McLean lunasti sen omakseen vuonna 1911. Hänen kuoltuaan sen osti kuuluisa jalokivikauppias Harry Winston. Vuodesta 1958 kivi on ollut näytteillä yleisölle, ja sitä on ehtinyt ihailla yli 100 miljoonaa uteliasta.
Tanskalaisprinsessan upea häälahja
Kuningatar Aleksandra Dagmarin kaulakoruun kuului 2 000 timanttia ja 118 helmeä, ja kultarenkaaseen ripustettuna sitä koristi myös cloisonné-emalinen 1000-luvulta peräisin oleva tanskalainen risti.
Upea koru oli Tanskan kuningas Frederikin lahja kuningatar Aleksandralle hänen naidessaan Walesin prinssin vuonna 1863. Lahja on kenties arvokkain tanskalaiselle prinsessalle koskaan annettu. Korussa roikkuva risti oli kuninkaan oma idea.
Pian lahjan vastaanottamisen jälkeen kuningatar teetti siitä kaksi rintakorua ja yhden kaulakorun. Näitä koruja ovat sittemmin kantaneet niin kuningatar Mary, kuningatar Elisabet kuin nykyinen Elisabet II:nkin.
Barodan prinsessan smaragdi
Kolumbialainen smaragdi, joka nykyisin koristaa Chalkin smaragdisormusta, kuului alunperin Barodan prinsessan Maharani Sahiban kaulakoruun. Prinsessa jätti korun pojalleen, Cooch Bejarin maharadjalle. 1900-luvulla smaragdi leikattiin uudelleen ja asetettiin sormukseen, jossa sitä ympäröi kuusi päärynänmuotoista timanttia.
Newyorkilainen liikemies Oscar Roy Chalk osti sormuksen vaimolleen. Kerran rouva Chalk kantoi sormustaan Valkoisen talon illallisella, joissa oli paikalla myös kuningatar Elisabet II. Huomatessaan, että kuningattaren smaragdisormus ei ollut läheskään yhtä upea kuin hänen omansa, rouva Chalk kiersi vaivihkaa sormuksen kiven kämmenpuolelleen. Sormus on ollut esillä yleisölle vuodesta 1972.
Kunigatar Elisabetilla on kadehdittava korulipas.
Keisarinna Josephinen kadonnut kääty?
Godmanin platinaisessa kaulakorussa säihkyvät 10 smaragdia ja lukuisat timantit, kaikki täydellisessä symmetriassa.
Korun historia juontaa 1890-luvulle, jolloin brittiläinen luonnontieteilijä Fredrick DuCann osti sen lomaillessaan Baijerissa. Vuonna 1965 hän lahjoitti korun tyttärilleen. Vuosia myöhemmin tyttäret, jotka uskoivat korun kuuluneen aikoinaan Napoleonin keisarinna Josephinelle, päättivät lahjoittaa luomuksen kuningatar Elisabet II:lle.
Kuningatar mieltyi koruun niin, että kutsui tyttäret yksityiseen tapaamiseen kanssaan. Varmuuttaa siitä, kuuluiko koru tosiaan keisarinna Josephinelle, ei kuitenkaan ole.
Virheetön safiiri
Loganin virheetön safiiri on maailman toiseksi suurin safiiri. Munan muotoinen safiiri koristaa kullasta ja hopeasta valmistettua rintakorua, jossa sitä ympäröi 20 timanttia.
Kauniin syvän sininen safiiri on kotoisin Sri Lankasta. Sen omistanut seurapiirirouva Logan lahjoitti sen luonnontieteelliselle museolle vuonna 1960.
