Tunnelmallinen takka on kodin leirinuotio

– Varaavat kaakeliuunit ovat suosittuja etenkin saneerauskohteissa, Kristiina Elo takanvalmistaja Uunisepistä sanoo.

Suomen pakkastalvien ja kosteiden syyssäiden vuoksi varaava takka on kannattava lämmitysinvestointi pientaloon ja kesämökille. Yleisimpien valmistakkojen hintataso asettuu asennuksineen noin 3 000–4 000 euron välille.

Tehokas tulisija tukee keskuslämmitystä ja antaa pehmeää lisälämpöä etenkin kovilla pakkasilla. Se toimii myös kodin luonnollisena ilmanvaihtojärjestelmänä. Uunin peltien tulee kuitenkin olla tiiviitä, ettei hormi tuo tuloilmareittinä hajuja ja epäpuhtauksia sisälle taloon.

Lämmönlähteestä tilanjakajaksi

Lisääntynyt muunneltavuus on tehnyt tulisijoista suosittuja tilanjakajia. Biotakka, pönttöuuni tai tilaustyönä teetetty design-takka voidaan usein sijoittaa ongelmitta myös keskelle huonetta. Useimpia valmistakkoja voidaan myös muunnella sisustuksen mukaan.

Esimerkiksi TakkaCenterin Aada-uutuustakka on saatavana myös läpiluukullisena, mikä korostaa sen näyttävyyttä tilanjakajana.

Hillitty kivi sopii moneen tilaan

Vuolukivi on ollut suosittu takkojen ja leivinuunien materiaali tehokkaan lämmönvarauskykynsä ansiosta. Harmonisen värimaailmansa ja selkeän jyhkeytensä ansiosta se sopii erityylisiin koteihin. Esimerkiksi Tulikiven Gemini-takkauuni kerää ansaitun huomion niin perinteisessä kuin modernissakin sisustuksessa.

Valmistakkojen malleissa ja materiaaleissa riittää valinnanvaraa, mutta yksilöllisen tulisijan saa, kun teettää sen muurarilla. Perinteiseen punatiileen ei tarvitse tyytyä, vaan takan voi pinnoittaa antiikkilaastilla tai esimerkiksi Hopealoimun lohkokivellä. Kivellä päällystäminen vaatii aikaa ja tarkkuutta mutta palkitsee näyttävällä lopputuloksella.

Oikeanlainen takka oikeaan paikkaan

Takkaa suunniteltaessa on tärkeää huomioida, millaiseen huoneeseen se rakennetaan. Käytännössä uuni lämmittää niitä tiloja, joihin se näkyy. Tulisijan paikkaan vaikuttavat muun muassa hormin sijainti, lattian kantavuus ja talon lämmöneristys.

Ennen takan ostamista kannattaa hahmotella paperille kaaviokuva savuhormin sijainnista sekä merkitä viereen palomuurin koko, sillä kömpelökin piirros helpottaa toteutusta. Suojaetäisyydet ja viranomaisten määräykset pitää myös muistaa ottaa huomioon takkaa rakennettaessa.

Mitä painavampi tulisija on, sitä enemmän se varaa lämpöä. Jos takka ei reilun pesällisen polttamisesta huolimatta lämpene, voi syynä olla liian paksusti tehty eristys takan sydämen ympärillä, mikä haittaa lämmönluovutusta. Tällöin uunia pitää purkaa ja eristystä ohentaa.

Kun lämpöä pitää saada huoneeseen nopeasti, ovat Harvian Corona- ja Corona Steel -valmistakat sekä Harvia 10 -liesikamiina toimivia vaihtoehtoja. Jøtulin valurautainen kamiina antaa hirsimökkiin tai vanhaan puutaloasuntoon lämmön lisäksi myös nostalgisen tuulahduksen. Takkavalmistajat, esimerkiksi Uunisepät, tarjoavat lisäksi erikseen asennettavia kiertoilmakasetteja, joiden ansiosta tulisija lämmittää jo heti tulen sytyttämisestä alkaen.

Liekin lumoa kaupunkiasuntoon

Moderneihin ja hormittomiin kaupunkiasuntoihin on mahdollista hankkia savuton biotakka, joka voidaan sijoittaa niin seinälle kuin keskelle huonettakin. Hillittyinä ne sopivat tunnelmanluojiksi myös yritysten vastaanotto- ja kokoustiloihin. Biotakkoja tuovat maahan muun muassa NOA Home ja Tipico.

Biotakoissa ei ole varaavia ominaisuuksia, mutta aitotuli tuottaa palaessaan jonkin verran lämpöä. Ne käyttävät polttoaineena etanolia ja sopivat lämmöntuojiksi esimerkiksi terasseille ja kesäasunnoille. Hormittomien biotakkojen hinnat vaihtelevat yleisimmin 700 ja 2 000 euron välillä, mutta tarjolla on myös kalliimpia design-vaihtoehtoja.

Pönttöuuni kunnioittaa vanhaa käsityötaitoa

– Pönttöuuni on energiatehokas lämmittäjä, sillä siinä on pitkät lämmityskanavat. Se myös luovuttaa lämmön painavaa elementtitakkaa nopeammin, sillä villaeristeitä ei ole paksulti, kuten esimerkiksi tiiliuunissa, pönttöuuneja käsityönä valmistava Mika Häkkinen sanoo.

Pönttöuuni on kasvattanut suosiotaan etenkin korjausrakentajien keskuudessa, sillä tyylillisesti se sopii hyvin vanhoihin rakennuksiin. Pyöreän muotonsa ansiosta uuni on luja ja vie vähän lattiapinta-alaa. Tavallisesti uunin runko on halkaisijaltaan 70 senttimetriä. Häkkinen kunnioittaa pönttöuunin vanhaa rakennustekniikkaa. Esimerkiksi kuoripelti tehdään aina käsityönä.

– Tuliluukuiksi olen entisöinyt vanhoja valurautaluukkuja, joista asiakas voi valita mieleisensä vuosikymmenen mukaan, hän lisää.

Oikea lämmitystapa säästää uunia ja hengitysteitä

Lämmitys on tärkeää tehdä oikein. Uunia ei pidä ylilämmittää tai käyttää jätteiden hävittämiseen, sillä sen rakenteet voivat vaurioitua.

Uusissa tulisijoissa on vanhoja uuneja kehittyneempi tekniikka, jonka ansiosta ne polttavat puun puhtaammin. Palamistehokkuuden kannalta on tärkeää, että takassa poltetaan sopivan kokoista, kuivaa puuta.

Uunia ei myöskään saa latoa liian täyteen. Nyrkkisääntönä on, että liekeille pitää jättää tilaa noin kolmannes. Oikein tehty lämmittäminen vähentää myös hormin nokeentumista, mikä säästää nuohoamiskustannuksia.

Varaavia tulisijoja valmistavat muun muassa Takkamestarit, Tiileri, Hopealoimu, TakkaCenter, Tulikivi, NunnaUuni ja Uunisepät. Vanhoihin hirsi- ja rintamamiestaloihin sopivia pönttö- ja kaakeliuuneja tarjoavat esimerkiksi Vuoleri ja Pohjanmaan Tiilirakenne.

Elävä tuli on veden solinan tavoin luonnon elementti, jota ihminen kaipaa. Huolella valitun ja toteutetun takan lämmössä yhdistyvät saumattomasti kestävä energiaratkaisu ja sisustamisen estetiikka.

Teksti: Riina Mäentausta / Mediafocus

Kuvat: Tulikivi, Harvia, Tmi Mika Häkkinen, TakkaCenter, Tipico, Uunisepät ja Jøtul