Tulos nousi Olympiakomitean ajattelun ytimeen – "Ei resursseja kaikkien palvelemiseen"

Kyse on huippu-urheilun arvostuksesta ja sen rahoituksesta.

– Resurssit eivät riitä kaikkien palvelemiseen, ja menestyskäyrä Rion 2016 olympialaisissa oli sellainen, ettei se ollut kenenkään etu. Priorisointi on lopulta myös tässä vaiheessa tuetta jäävien etu, jos saamme tason nousuun ja se kasvattaa huippu-urheilun suosiota, huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski perusteli linjausta.

Tulos keskiössä -ajattelun eduista jo vuosia puhunut uintivalmentaja Marko Malvela paaluttaa muutoksen vielä napakammin.

– Jos urheilija tekee hyvää tulosta, urheilija on onnellinen, ja kaikki on hyvin. Jos tulosta ei tule, millään ei ole mitään väliä, Malvela tiivistää huippu-urheilun lujimman ytimen.

Tehostamistarpeen sanelemassa tukijärjestelmässä on karsittu tukea saavien lajien lukumäärää, ja tukikriteereitä on kiristetty myös lajien sisällä.

Tarve olisi moninkertainen

OK kannustaa rahavirtoja keskittämällä tehokkuuteen, avoimuuteen, toimintojen keskittämiseen, yhteistyöhön ja verkostoimiseen. Käytössä on jo seurantajärjestelmä, jolla tehokkuutta arvioidaan vuoden kuluttua vielä tarkemmin.

– Ilman tukea jääneet lajit ovat tietenkin pettyneitä, ja kärkilajit odottivat varmasti enemmän, huippuvaiheen ohjelmajohtaja Mika Lehtimäki arvioi tukipäätöksen vastaanottoa.

Lajien suunnitelmissa rahantarve ylitti tukibudjetin kaksinkertaisesti, vaikka OK ylisti lajien suunnitelmia realistisiksi.

– Absoluuttinen huippu-urheilun mahdollistava prosessi edellyttäisi kolmin- tai nelinkertaista määrärahaa. Suomalainen huippu-urheilu on samalla tavalla jälkijunassa myös yritysrahassa ja muilla rahoitussektoreilla, Lehtimäki kuvasi kamppailua niukkuutta vastaan.

Kilpa euroista kiristyy

Tarpeen perusteella voi päätellä, että karsinta on uusien työkalujen ansiosta entistä kovempi ensi syksynä.

– Puhumme olympiadista, mutta tilanne tarkistetaan vuosittain. Ohjelmista voi pudota, jos kriteerit eivät täyty ja päinvastoin, Lehtimäki muistutti.

OK:n toimitusjohtaja Mikko Salonen korosti liittojen kanssa tehdyn selvitystyön ja suunnittelun merkitystä.

– Tehostamistuki on iso summa, mutta vain yksi kokonaisuuden osa. Nykyiset tukipäätökset perustuvat vaikuttavaan prosessiin, jonka perusteella olisi hyvä jakaa kaikki huippu-urheiluun suunnatut varat, Salonen arvioi.

Menestyksen kannalta suurin haaste on kasvattaa huippu-urheilun kokonaisrahoitusta, josta tehostamismääräraha on vain pieni osa.