Suomalainen huippu-urheilu on nollapisteessä ja tarvitsee uuden alun, kuusi suomalaista urheiluvaikuttajaa linjaa kirjelmässä, jonka ovat allekirjoittaneet Sami Itani, Valentin Kononen, Kati Lehtonen, Karl-Erik Michelsen, Jarmo Mäkelä ja Anu Nieminen. Kuusikosta jokaisella on monipuolinen tausta suomalaisessa urheilussa.
Suomalaisen huippu-urheilun tila ja urheilujohtaminen ovat puhuttaneet viime vuosina ja erityisesti sen jälkeen, kun Suomi jäi historiallisesti mitalitta heinä-elokuun taitteessa järjestetyissä Pariisin olympialaisissa.
Itani, Kononen, Lehtonen, Michelsen, Mäkelä ja Nieminen ehdottavat rajuja muutoksia suomalaiseen huippu-urheilujärjestelmään. He alleviivaavat sitä, etteivät huippu-urheilun ja urheilijoiden suorituskyky ja taso Suomessa vastaa globaalin huippu-urheilun vaatimuksia.
– Ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi on erityisesti viimeisen 15 vuoden aikana haettu monella eri tavalla. Samaan aikaan huippu-urheilulle kohdennettu suora julkinen tuki on kasvanut kahdeksasta 25 miljoonaan euroon. Sijoituksemme kansainvälistä urheilua mittaavissa ranking-tilastoissa on kuitenkin tällä hetkellä heikompi kuin huippu-urheilun muutosprosessin (Humu) alussa vuonna 2009.
Pikkulajeissa huipulla
Kuusikon mukaan Suomi on onnistunut säilyttämään korkean kansainvälisen tason tai nousemaan sille esimerkiksi jääkiekossa, hiihdossa, cheerleadingissa, salibandyssä, moottoriurheilussa ja paraurheilussa.
– Lisäksi yksittäiset urheilijat ovat luoneet uraa huipputason kansainvälisissä ammattilaisjoukkueissa. Nämä menestystarinat ovat hämärtäneet kuvaa suomalaisen huippu-urheilun todellisesta kokonaistasosta.
Kirjelmässä nostettiin esiin opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2022 tilaama ulkoinen arviointi huippu-urheilusta.