Mainos

Tshernobyl odottaa katastrofimatkailijoita

Ukrainan viranomaiset ovat väläyttäneet mahdollisuutta avata Tshernobylin ydinvoimala-alue turismille. Viime vuoden lopussa arvioitiin, että katastrofiturismi voisi alkaa virallisesti tämän vuoden aikana.

Vuoden 1986 ydinvoimalaturman jälkeen pääkaupungista Kiovasta on tehty epävirallisia turistimatkoja vajaan parinsadan kilometrin päähän Tshernobyliin, Valko-Venäjän rajan tuntumaan.

Internetistä ja Kiovasta kyselemällä on voinut päästä Tshernobyliin ja muutaman kilometrin päähän aavekaupunki Pripjatiin paikallisen "oppaan" johdolla. Tirkistelymatkasta on joutunut kuitenkin pulittamaan jopa 500 Yhdysvaltain dollaria.

Säteilyturvakeskuksen asiantuntija kannattaa virallisten turistimatkojen aloittamista.

- Ukrainan viranomaiset ovat halunneet tehdä siitä virallista turismia, jolloin matkailu turma-alueelle olisi paremmin valvonnassa ja kontrollissa. Silloin siinä ei olisi mitään riskejä. Mielestäni se olisi ihan suotavaakin levittää tietoa, millaisia seuraamuksia tällaisella onnettomuudella voi olla, Säteilyturvakeskuksen asiantuntija Heikki Reponen sanoo.

Yhden päivän matka Tshernobylin alueelle ei ole terveysriski. Järkevästi toimien ja ohjeita noudattaen säteilyannos vastaa noin kymmenesosaa keuhkoröntgenin antamasta säteilystä.

- Kyllähän lentomatkailuakin harrastetaan ja sieltä saa kosmista säteilyä. Ei tässäkään sen suuremmasta annoksesta ole kysymys, kunhan vain pysytään oppaiden osoittamilla reiteillä eikä koota sieltä mitään matkamuistoja mukaan, Reponen muistuttaa.

Matkamuistojen kerääminen tarkoittaa, ettei 30 kilometrin turvavyöhykkeen sisältä napata mitään taskuihin. Saastuneella alueella ei maahan ei istuta, sammaleille ei astuta, kameraa ei lasketa maahan, marjoja tai sieniä ei kerätä eikä syödä, autioituneisiin rakennuksiin ei mennä sisälle sortumavaaran vuoksi. Myöskään omin päin ei lähdetä metsäretkille luontoon: vastaan voi tulla villisika- tai susilaumoja, jotka ovat lisääntyneet ihmisen toiminnan puuttumisen myötä.

Säteilyturvakeskuksen asiantuntija Heikki Reponen ei usko eikä halua, että 30 kilometrin turvavyöhyke purettaisiin.

- Tämähän on mielenkiintoinen kokeilu, jossa seurataan luonnon käyttäytymistä. Kun alue on rauhoitettu, saadaan parhaiten vertailuaineistoa säteilyn vaikutuksista luontoon ja luonto saa siellä olla ilman ihmisen vaikutuksia. Ehkä on hyväkin, että se pysyy asumattomana alueena, jotta jatkossakin voidaan tehdä häiriintymättömästi tutkimuksia, Reponen sanoo.

Katso Raisa Pölläsen juttu:

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.