Trumpin puheet "soittavat aivan eri kelloja".
Historia on osoittanut, että Yhdysvaltojen tulevan presidentin puheet "kannattaa ottaa vakavasti", sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak MTV Uutisille.
Trump ei tiistaina sulkenut pois mahdollisuutta, että Yhdysvallat käyttäisi armeijaansa tai taloudellista painostusta saadakseen Panaman kanaalin takaisin itselleen tai pakottaakseen Tanskan myymään Grönlannin Yhdysvalloille.
Floridassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Trumpilta kysyttiin, voiko hän antaa vakuutuksen, ettei käytä sotilaallisia toimia tai taloudellisia pakotteita saadakseen tahtonsa läpi Grönlannin ja Panaman kanavan suhteen.
– En aio sitoutua siihen nyt. Voi olla, että jotain on tehtävä, Trump sanoi.
Salonius-Pasternakin mukaan tämä voi olla myös neuvottelutaktiikkaa. Trump ei halua sitoutua mihinkään ennen kuin sopimus on valmis.
Tietynlaiset yli- tai alitarjoukset myös kuuluvat kiinteistömaailman neuvottelutaktiikkaan, Salonius-Pasternak muistuttaa.
Puheilla selvästi on kuitenkin painoarvoa, Salonius-Pasternak näkee. Siitä kertoo jo se, miten eri valtioiden ja muiden toimijoiden on pitänyt niihin reagoida.
– Se, ettei ole valmis sitoutumaan siihen, ettei käytä sotilaallista voimaa, soittaa aivan eri kelloja kuin ajatus siitä, että tämä on osa neuvottelutaktiikkaa, jolla halutaan pitää mahdollisimman paljon liikkumavaraa, Salonius-Pasternak toteaa.
– Kiinteistömaailman retoriikan käyttäminen kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa, missä se tulkitaan aivan eri tavalla, on vaikeaa, hän jatkaa.
Tutkija kiinnitti huomiota siihen, että kun Trumpilta kysyttiin asevoimien tai talouskeinojen käytöstä Kanadaa vastaan, oli vastaus erilainen. Trump on ehdottanut myös Kanadan liittämistä Yhdysvaltoihin.
Trumpin mukaan taloudelliset keinot ovat mahdollisia, mutta aseita hän ei Yhdysvaltojen pohjoista naapuria vastaan olisi valmis käyttämään.
Salonius-Pasternak pitää selvänä, että Trumpin sanat tullaan tulkitsemaan eri tavalla niin Yhdysvalloissa, Panamassa, Grönlannissa, Tanskassa kuin Euroopassakin.
Sotilastukikohta painaa
Yhdysvallat luopui Panaman kanavasta vaiheittain ja lopullisesti loppuvuodesta 1999. Trump on pitänyt kanavan käyttömaksuja Yhdysvalloille suurina.
Neljä prosenttia kaikesta maailman kaupasta kulkee Panaman kanavan kautta, yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal kirjoittaa.
Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin Trump perusteli kansallisella turvallisuudella.
Salonius-Pasternakin mukaan taustalla on Grönlannissa sijaitseva Yhdysvaltojen Pituffikin sotilastukikohta.
– Sieltä johdetaan ballististen ohjusten havaitsemisjärjestelmiä. Jo kylmän sodan aikana Yhdysvaltojen kyky ja lupa käyttää Grönlannin maa-alueita oli kriittinen kansalliselle turvallisuudelle, Salonius-Pasternak sanoo.
Tästä vinkkelistä katsoen kansallisen turvallisuuden näkökulma on pätevä, Salonius-Pasternak arvioi.
– On kuitenkin aivan eri asia, voiko Trumpin nyt pohtimia askeleita perustella kansallisella turvallisuudella. Ounastelen, että tämä on se ajatustausta, mistä Trumpin perustelu tulee, hän jatkaa.
Trump on toistuvasti puhunut Yhdysvaltojen alueen laajentumisesta Panamaan ja Grönlantiin. Sen enempää Panaman, Tanskan kuin Grönlanninkaan johto ei ole innostunut asiasta.
Salonius-Pasternakin mukaan nämä kaksi paikkaa ovat selvästi Trumpin ulkopoliittisen pariksi "pelilaudoiksi".
Trump: Tanskan tulisi luopua
Tanska tulee saamaan niskaansa "erittäin korkeat" tullit, jos se ei suostu myymään Grönlantia, Trump uhosi. Trump myös kyseenalaisti Tanskan oikeuden hallita Grönlantia.
– Jos heillä on [laillinen oikeus hallita Grönlantia], heidän tulisi luopua siitä, koska tarvitsemme sen kansallisen turvallisuutemme vuoksi, Trump väitti.
Donald Trumpin poika Donald Trump jr. vieraili tänään Grönlannissa. Autonominen Grönlanti on kuulunut Tanskaan vuodesta 1814.
Lähteiden mukaan Trumpin hallinto toivoo voivansa aloittaa neuvottelut Tanskan kanssa sen jälkeen kun Trump aloittaa Yhdysvaltojen presidenttinä 20. tammikuuta, Wall Street Journal kirjoittaa.
New York Times arvioi Trumpin ajatusten olevan linjassa hänen ajattelumallinsa kanssa, jonka mukaan tuleva presidentti pyrkii tekemään kaikesta hallitsemastaan mahdollisimman suurta.
Trump piti Grönlannin ostamisen mahdollisuutta esillä myös ensimmäisen presidenttikautensa aikana, joskaan ei samanlaisella innokkuudella kuin viime kuukausina.