Trafin ilmailujohtaja: Lentokoneiden sijainti-ehdotuksessa hätäisiä piirteitä

– Siinä on nähtävissä hätäisen valmistelun piirteitä, ehkäpä juuri ulkoisten paineiden vuoksi. Jotain on saatava aikaan, Henttu arvioi.

YK:n alainen siviili-ilmailuorganisaatio (ICAO) ehdotti alkuviikolla, että kaupallisten lentojen pitäisi ilmoittaa sijaintinsa vartin välein. Maailmanlaajuisen aloitteen taustalla on Malaysia Airlinesin koneen katoaminen viime maaliskuussa Aasiassa, mistä alkoi vilkas keskustelu matkustajakoneiden seurantajärjestelmien parantamisesta.    

Ehdotuksessa lentoyhtiö olisi velvollinen järjestämään järjestelmän, missä 15 minuutin välein kone lähettää paikkatietonsa. Tämä sijainti-ilmoitus pätisi Henttun mukaan tietyillä merialueilla, joissa tutkapeittoa ei ole olemassa. Ongelmia on kuitenkin jo nyt.

– Ehdotukseen on jo lisätty joitakin reunaehtoja. Lisäksi, joissakin maapallon osissa, ilmailun tavanomainen satelliittikommunikointiyhteys ei ole mahdollinen.  Saattaa olla myös niin, että tietyissä tapauksissa myös puheviestintä hyväksyttäisiin lentoyhtiölle lähetettävään paikkailmoitukseen.

Katoamisalue olisi silti suuri

Henttun mukaan 15 minuutin välin tehtävä sijainti-ilmoitus on lisäksi varsin pitkä väli.

– Jos oletetaan, että kone katoaa, niin se katoamisalue on mahdottoman suuri. Matkustajakoneen nopeuksilla se saattaisi olla noin puolen Suomen kokoinen alue, josta sitä konetta lähdetään etsimään. Kyllä se signaali pitää antaa taajemmin kuin sen 15 minuutin välein – erityisesti kun on kysymys mahdollisten henkiin jääneiden pelastamisesta tallennelaitteiden löytämisen lisäksi, Henttu pohtii.

Ehdotuksen voimaantuloajankohdaksi on esitetty Henttun mukaan tämän vuoden marraskuuta. Ehdotuksesta on tarkoitus puhua ensi kuun alussa Kanadan Montrealissa järjestettävässä turvallisuuskonferenssissa.

Henttu korostaa, että sijainti-ilmoitukset , jotka annetaan lennonjohdolle annettavien paikkailmoitusten välissä, voivat silti parantaa todennäköisyyksiä kadonneen koneen löytämiseksi – ehkäpä nopeuttaa etsintää.

– Asia on silti ymmärrettävä yksinomaan väliaikaisena pikaratkaisuna. Nyt on myös luotu kokonaispaketti, jossa on kolme eri elementtiä. Ensimmäisenä on tämä, tietyin aikavälein lähetetty sijaintisignaali. Toinen elementti paketissa on automaattinen hätäviestintä. Hätäviestintä sisältää lähes jatkuvan paikkatiedon. Toiminto aktivoituu, kun kone on poikkeavassa tilanteessa. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa koneen epätavallinen asento, moottorien sammuminen ja suuret kiihtyvyydet. Tämän järjestelmän toimintaa ei voi sulkea ohjaamosta. Kolmantena elementtinä järjestelmään on suunniteltu sijaintitietoa lähettävä hätäpoiju, joka irtoaisi koneen rungossa ennen maahan tai veteen törmäystä. 

Konferenssi voi sotkeutua politiikkaankin

Montrealissa järjestettävässä turvallisuuskonferenssissa puhutaan Henttun mukaan yksinomaan ilmailuturvallisuudesta. Keskustelu voi saada kuitenkin myös poliittisia piirteitä. 

– Hätäsignaalikeskustelussa tuskin on poliittisia piirteitä. Mutta kun konferenssissa puhutaan vaarallisista ilmatiloista, viittaan nyt Ukrainan tapaukseen, niin siinä on poliittista herkkyyttä, Henttu ennustaa konferenssin ilmapiiriä.

Viime heinäkuussa matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa ja noin 300 ihmistä kuoli. Länsimaat ja Ukraina ovat syyttäneet turmasta separatisteja, Venäjä taas Ukrainan armeijaa.

– Kysymyksiä on myös herättänyt se, miksi Ukraina ei sulkenut ilmatilaansa, jonka turvallisuudesta se vastasi. Olisiko ilmatilan sulkeminen merkinnyt tunnustamista, että ilmatila ei ole hallinnassa tai painoiko vaakakupissa satojen tuhansien eurojen ylilentomaksujen menetys?