Toveri länsijoukkojen lähettämisestä Ukrainaan: "En usko"

Toveri arvioi, että Ukraina pyrkii pitämään alueita Kurskissa hallinnassaan Donald Trumpin virkaanastujaisiin 20. tammikuuta asti. On arveltu, että pian Trumpin virkaanastumisen jälkeen rauhanneuvottelut Ukrainan ja Venäjän välillä aloitettaisiin. Trump on itse todennut, että hän voisi lopettaa sodan Ukrainassa yhdessä vuorokaudessa.

Toisaalta Ukraina varmastikin haluaa osoittaa hyökkäyksellään, että sillä on vielä kykyä tehdä aloitteita, Toveri arvioi. 

Leen näkemys Ukrainan tavoitteesta on, että Ukraina pyrkii parantamaan joukkojensa taktisia asemia.

Artikkeli jatkuu linkkien jälkeen.

Lue lisää Kurskin tilanteesta alla olevista linkeistä: 

Ukraina hyökkää Kurskissa – sota-asiantuntijoilta tyly arvio

Venäläislähteissä heräsi huoli Ukrainan kyvyistä: Ovatko Kurskin tapahtumat harhautusta?

Mitä länsimaiden joukot Ukrainassa tekisivät?

Toverista ei ole realismia, että länsimaat lähettäisivät joukkojaan Ukrainan tueksi. 

– En usko siihen, että suuret eurooppalaiset valtiot olisivat valmiita osallistumaan sotaan, jossa toisena osapuolena on ydinasevaltio. Pienet symboliset joukot, mitä merkitystä niillä on. Sinne pitäisi saada kymmeniä, jopa satojatuhansia sotilaita, jotta sillä olisi merkitystä tässä tilanteessa.

Lue lisää: Pekka Toveri: Ukrainaan tarvittaisiin lännestä jopa 100 000 sotilasta, jotta sillä olisi todellinen vaikutus

Jos, ja painosanalla jos, länsimaat lähettäisivät joukkoja Ukrainaan, niin mitä ne siellä tekisivät, Toveri pohtii. Osa on ehdottanut, että länsijoukot voisivat vapauttaa Länsi-Ukrainasta Ukrainan joukkoja eturintamalle, missä sotilaista on jatkuva pula. 

Jos länsijoukot lähetettäisiin esimerkiksi valvomaan Valko-Venäjän, ja mahdollisesti Venäjänkin rajaa, se herättäisi Venäjällä tarvetta tehdä vasta- ja sabotaasitoimintaa, Toveri toteaa. 

– Sabotaasitoiminta tulisi yltymään. Todennäköisesti Venäjä pyrkisi tekemään myös tappioita länsijoukoille tavoitteenaan luoda painetta länsihallituksille, että 'nyt siellä tulee tappioita, vaikkei edes olla vielä taistelutoiminnassa'.

Mistä joukot revittäisiin, on Toverin mukaan toinen keskeinen kysymys. 

Katseet kääntyvät suuriin "sotilasmahteihin" eli lähinnä Saksaan, Ranskaan ja Iso-Britanniaan. Toverin arvion mukaan kukin maista saisi raavittua juuri ja juuri divisioonan, noin parinkymmenentuhannen sotilaan joukon, kasaan. 

Purettiinko kylmän sodan päätyttyä asevoimia ehkä liikaa? Niin Toveri asian näkee.  

Toverista suurin ongelma on se, että Yhdysvallat on, kuten se oli toisessa maailmansodassakin, demokratioiden asevarustelija ja että Euroopan asevoimia on purettu niin perusteellisesti, että varastot ovat tyhjillään ja samaan aikaan puolustusteollisuuteen ei ole satsattu.

Ukraina sen sijaan, syystäkin, on nostanut aseteollisuuttaan. Ongelma on tosin siinä, ettei Ukrainalla ole varaa ostaa omalta teollisuudeltaan puolustusmateriaalia, Toveri toteaa. 

– Länsimaat voisivat helposti tukea Ukrainaa antamalla rahaa, jotta se voisi ostaa aseita omalta teollisuudeltaan. 

• 08:14
  Venäjä

  Raportti: Taloudellinen kärsimys ei uhkaa Venäjän sotatoimia
• Eilen22:22
  Volodymyr Zelenskyi

  Zelenskyi: Yhdysvaltojen ja Ukrainan neuvottelijat tavanneet
• Eilen11:20
  Venäjä

  Ukraina tuhosi pelätyn "alligaattorin" muutaman satasen droonilla
• Eilen07:52
  Ukraina

  Neuvottelut sodan päättämisestä jatkuvat – Ukraina ja Yhdysvallat tapaavat Washingtonissa
• pe19:14
  Venäjä

  Venäjä kiristää sensuuria entisestään – neuvostoajan konstit käytössä
• Lataa lisää