Törkeiden pahoinpitelyiden vähimmäisrangaistus nousee syyskuussa kuudesta kuukaudesta vuoteen vankeutta. Maksimirangaistus on edelleen kymmenen vuotta vankeutta.
Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen pitää oikeana suuntana pahoinpitelyrangaistusten koventamista. Törkeiden pahoinpitelyiden vähimmäisrangaistus nousee syyskuussa kuudesta kuukaudesta vuoteen vankeutta. Maksimirangaistus on edelleen kymmenen vuotta vankeutta.
Utriainen toteaa, että yhteiskunnan pitää reagoida, kun pahoinpitely kohdistuu heikompiin tai osoittaa raakuutta ja välinpitämättömyyttä ihmisten koskemattomuutta kohtaan. Tuomioistuimet reagoivat nimenomaan rangaistuksia koventamalla.
-Rangaistukset ovat olleet liian lieviä. Ihmisen on voinut hakata varsin pahaan kuntoon ja tekijä on saanut siitä kahden vuoden tuomion. Ensikertalainen istuu vuoden, Utriainen kuvailee.
Tuomioistuimissa liikutaan rangaistusasteikoissa alemman neljänneksen alueella.
-Tuomioistuimissa ei ole tarpeeksi analysoitu sitä, milloin kyseessä on törkeä tilanne ja milloin ei. Aiheutetun vamman lisäksi on analysoitava myös tilanne, Utriainen sanoo.
Vuosina 1998-2000 törkeiden pahoinpitelyiden vankeusrangaistuksista noin puolet oli alle vuoden mittaisia. Tilastokeskuksen mukaan vielä vuonna 1998 niitä oli 62 prosenttia, viime vuonna 56 prosenttia.
Törkeään pahoinpitelyyn syyllistynyttä ei voi syyskuun alusta enää määrätä suorittamaan tuomiotaan yhdyskuntapalveluna. Yhdyskuntapalvelu voidaan tuomita enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta.
Lain mukaan kyseessä on törkeä pahoinpitely, jos siinä aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla tai käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä. Rikoksen on oltava myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Utriaisen mielestä yksityisen ihmisen koskemattomuuden suoja on jäänyt jälkeen omaisuuden suojasta. Jäänne on yhteiskunnasta, jossa omaisuutta oli vähän. Ongelmia on varsinkin tilanteissa, joissa uhrille tulee elinikäinen vamma.
Lievät pahoinpitelytuomiot ovat Utriaisen mielestä heijastelleet 1970-luvulta lähtien kriminaalipoliittista linjaa, jonka mukaan ihmisiä ei pidä sulkea vankilaan, koska se on niin turmiollista. Lieviä rangaistuksia selittää myös se, että suomalaisessa kulttuurissa on aiemmin ollut hyväksyttyä selvitellä välejä tappelemalla.
(MTV3-STT)