TOP10: Ruotsi-ottelun ikimuistoiset hetket

LEHTIKUVA

Helsinki 1954: Voitto voiton takuumiehenä

Vuosina 1954 ja 1955 pikajuoksija Voitto Hellsten esitti huikeat maaottelutaistot. 1954 Helsingissä Suomi johti avauspäivän jälkeen jo 18 pisteellä. Hellsten oli siivittänyt tahtia voittamalla sekä 100 että 400 metriä. Sunnuntaina Ruotsalaiset kuitenkin heräsivät ja Hellstenkin jäi 200 metrillä kakkoseksi. Ennen viimeistä lajia eli 4 x 400 metrin viestiä Suomen johto oli vain kaksi pistettä, joten viesti ratkaisisi maaottelun voittajan. Kuinka ollakaan, juuri Hellsten ankkuroi Suomen voittoon hienolla loppusuoran kirillään.

Seuraavana vuonna Hellsten voitti 100, 200 ja 400 metriä ja oli mukana pitkän viestin voittojoukkueessa. Voittoajat olivat 10,7, 21,5 ja 47,0, joten aika reippaasti Vode paineli jo 55 vuotta sitten. Hellstenistä tulikin varsinainen ruotsintappajan ruumiillistuma, sillä hän otti urallaan peräti 12 henkilökohtaista ykköstilaa kyseisissä kahinoissa vuosien 1951-1960 välisenä aikana.

LEHTIKUVA

Helsinki 1958: Ruotsintappajan debyytti

Kuulantyöntäjä Matti Yrjölä on ollut ahkera ruotsintappaja. Vuosina 1958-79 Yrjölä oli mukana peräti 19 Ruotsi-ottelussa. Ensimmäisessään hänellä oli ikää 20 vuotta, viimeisessä 41 vuotta. Voittoja tuohon ajanjaksoon mahtui neljä kappaletta. Yrjölän paras maaottelutulos tuli vuonna 1973 Tukholmassa, kun hän sijoittui kolmanneksi tuloksella 19,78.

Muita ahkeria ruotsintappajia ovat olleet moukarimies Harri Huhtala (17 Ruotsi-ottelua), kestävyysjuoksija Päivi Tikkanen (16), kiekkomies Juhani Tuomola (14) ja pikajuoksija Mona-Lisa Pursiainen (13). Pursiainen starttasi Ruotsi-ottelun pikamatkoille uransa aikana huikeat 43 kertaa.

LEHTIKUVA

Helsinki 1970: Nevala kutitteli maailmanennätystä

Pauli Nevala nakkasi vuoden 1970 ottelussa keihäänsä huikeisiin lukemiin 92,64. Jorma Kinnusen ME jäi vain kuuden sentin päähän. Ottelu jäi Nevalan viimeiseksi, sillä hänen uransa katkesi seuraavana vuonna Norsunluurannikon kisareissulla tulleeseen käsivammaan.

Helsingin ottelu vuonna 1970 jäi historiaan siksikin, että se oli viimeinen kerta, kun maaottelu kisattiin murskaradalla. Siihen nähden yksi parhaista tuloksista oli Markku Kukkoahon 400 metrin rykäisy 46,9. Siinä on nykymenijöillä mondollakin tekemistä.

LEHTIKUVA

Helsinki 1972: Olympiasankarit loistivat

Miesten maaottelun komein voitto on vuodelta 1972, jolloin kisattiin Helsingissä. Suomi murskasi Ruotsin miehet peräti 63 pisteellä. Tulevat olympiasankarimme Lasse Viren ja Pekka Vasala hoitelivat 5000 ja 800 metrin ykkössijat. Vasala juoksi huikean ajan 1.44,5, joka jäi silloisesta maailmanennätyksestä vain 0,2 sekunnin päähän. Viren puolestaan aloitti 5000 metriä maailmanennätysvauhdilla, puolimatkan väliaika enteili jopa reipasta ME:n alitusta. Sitten Viren kuitenkin hölläsi selkeästi ja tuli maaliin ajassa 13.32,0.

Kolme viikkoa myöhemmin Münchenissä molemmat juoksivat olympiavoittajiksi, Viren kaksinkertaiseksi sellaiseksi.

Sekä Vasalan että Virenin tulokset ovat edelleen maaotteluennätyksiä ja myös otteluhistorian vanhimpia sellaisia.

LEHTIKUVA

Helsinki 1992: Kaikkien aikojen diskaus

Vuonna 1992 Helsingissä nähtiin kaikkien aikojen diskausrypäs, kun miesten 1500 metrillä kaikki kuusi juoksijaa hylättiin protestien ja vastaprotestien jälkeen. Suomalaisista tönimistalkoisiin osallistuivat Jari Venäläinen, Mika Westerberg ja Jukka Savonheimo. Koskaan ennen tai jälkeen ei maaottelussa ole hylätty kaikkia kilpailijoita. Ruotsi voitti kyseisen ottelun 11 pisteellä, joten tonnivitosen pisteiden nollautuminen ei vaikuttanut maaottelun lopputulokseen.

LEHTIKUVA

Tukholma 1993: Suomen naisten kulta-aika

Naisten suurin voitto nähtiin Tukholmassa 1993, kun Suomi rökitti emäntiä 54 pisteellä. Suomella oli silloin aivan eri tason naisjoukkue kuin nykyisin. Pikamatkoilla Sisko Hanhijoki päätti pitkän ja ansiokkaan maaottelu-uransa satasen kakkossijalla ja 200 metrin kolmossijalla. Ennen tätä vuotta Hanhijoki oli ottanut maaotteluvoitot molemmilla pikamatkoilla viitenä peräkkäisenä vuonna.

16-vuotias Anne-Mari Sandell porhalsi 3000 metriä uskomattomaan aikaan 8.57,77, konkari Päivi Tikkanen hävisi 13 sekuntia, mutta voitti 10 000 metrin kisan seuraavana päivänä. Hypyissä ja heitoissa suomalaisnaiset eivät antaneet ruotsalaisille ainoatakaan maaotteluvoittoa.

LEHTIKUVA

Göteborg 2005: Turpaan Ruotsin supernaisilta

Naisten maaotteluhistorian heikoin esitys napsahti viisi vuotta sitten Göteborgissa 2005, kun Ruotsin kultainen sukupolvi Carolina Klüftin, Kajsa Bergqvistin ja Kallurin sisarusten johdolla möyhensi Suomen naiset peräti 51 pisteellä.

2000-luku on ollut muutenkin Suomen naisille synkkä. Vielä vuonna 2000 tuli voitto 28 pisteellä, mutta sen jälkeen Ruotsi on voittanut jokaisen maaottelun. Jokohan kelkka tänä vuonna kääntyisi?

LEHTIKUVA

Helsinki 2006: Keskisalon tribuutti erikoisjärjestelyin

Vuonna 2006 Jukka Keskisalo oli voittanut historiallisesti 3000 metrin esteissä EM-kultaa ja vieläpä Ruotsin maaperällä Göteborgissa. Se ei kuitenkaan suomalaisille riittänyt, vaan veistä haluttiin kääntää haavassa vielä kerran saman kesän aikana. Niinpä maaottelun aikataulu rukattiin sellaiseksi, että 3000 metrin esteet juostiin kilpailujen viimeisenä lajina, mitä ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin. Kaiken lisäksi maaottelu oli niin tasainen, että EM-sankari Keskisalo ratkaisi koko ottelun Suomelle kirimällä komeaan voittoon ennen kolmea ruotsalaisjuoksijaa.