Suomalainen miekkailu ei ole viime vuosina juhlinut menestystä maailmalla. Miekkailu on yhä Suomessa marginaalilaji, mutta nykytilassa on havaittavissa hedelmällistä kehitystä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Etenkin kalpamiekkailussa kansallinen kilpailu on kovaa ja voitosta taistellaan tasapäin nuorten lupausten, aktiivikilpailijoiden sekä keski-ikää lähestyvien jäähdyttelijöiden kesken.
- Terävin kärki selviytyy yleensä 16 joukkoon SM-kisoissa, mutta mukana on aina muutama iäkkäämpi yllättäjä. Kilpailu on tasaista ja selviä voittajasuosikkeja ei yllätysherkässä lajissa tässä vaiheessa ole, Helsingissä lauantaina kisatun SM-kalpamiekkailun kilpailujen johtaja Antti Aavikko toteaa.
Lauantain SM-kisan miesten kärki ei yllättänyt, sillä mestaruuteen miekkaili Suomen rankinglistan ykkönen, Andras Koroknay-Pal, 29, ja hopealle ylsi lajin tulevaisuuden toivo, 19-vuotias Dennis Bade. Naisten kisan ennakkoasetelmat kääntyivät sen sijaan päälaelleen, kun kahden edellisvuoden mestarit Nina Björkman ja Hilla Hämäläinen putosivat leikistä jo puolivälierissä.
Loppuottelussa SM-rankingin 21:s, Borbala Fabian päihitti 15-vuotiaan, lajin suurlupauksen Sarla Kelon (rankingin 12:s). Fabianin voitto ei yllätä, sillä hän kuuluu naisten A-valmennusryhmään. Rankingin alhaisuus johtui Fabianin kilpailtua vain kerran viimeisen vuoden aikana.
Takaisin olympiatasolle
Miesten loppuottelijoilla on kummallakin selkeänä tavoitteena palauttaa Suomelle edustuspaikka Pekingin olympialaisiin vuonna 2008. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana miekkailusta on Suomella ollut kisoissa edustaja Atlantassa vuonna 1996 (Minna Lehtola) ja Soulissa 1988 (Lars Winter). Lehtola on vastuussa myös Suomen ainoasta aikuisten sarjan arvokisamitalista (pronssia Ateenan MM-kalvasta 1994).
- Pekingiin valitaan maailmanlistan 16 parasta. Olen vasta siirtymässä aikuisten sarjaan, mutta junioreissa sijoitukseni maailmalla on parhaimmillaan ollut 20:s.
- Miestenkin huipulle on tarkoitus yltää, mutta siihen tarvitsen lisää kansainvälistä kokemusta kilpailuista ja harjoittelusta, miekkailun Keski-Euroopan olympiakeskukseen Saksaan suuntaava Dennis Bade kertoo.
Bade ja Koroknay-Pal ovat Suomen valtteja kesä-heinäkuun vaihteen EM-kisoissa Unkarin Zalaegerszegissa. Suomen miekkailuliitto nimeää kisoihin yhteensä neljä miestä ja kaksi naista. Lokakuun Leipzigin MM-kisojen edustus riippuu EM-kisojen tuloksista.
Kyllijoki kiusaa nuorempiaan
Veli-Jussi Kyllijoki on malliesimerkki suomalaisen huippumiekkailun yllätyksellisyydestä ja ailahtelevaisuudesta. Suomea maajoukkuetasolla 1980-luvulla edustanut Kyllijoki, 43, nappasi SM-kultaa viime vuonna ennakkosuosikkien nenän edestä. Tänä vuonna konkarille koitti paluu arkeen, kun Kyllijoki ei selvittänyt karsintaa 32 parhaan joukkoon.
- Työkiireiden takia en ollut täysin valmistautunut, vaikka peruskunto olisi riittänyt. Nuoremmille tulee monesti yllätyksenä, kuinka hyvin me vanhemmat voimme pistää kampoihin.
- Viime vuoden lisäksi voitin SM-kultaa vuonna 1989, ehdin jo vitsailla, että kaavan mukaan seuraavan vuoro on sitten vuonna 2019, Kyllijoki naurahtaa.
Fyysinen shakki pitää otteessaan
Kilpailujohtaja Aavikon mukaan miekkailun harrastajapohja on hyvällä mallilla, sillä pääkaupunkiseudun alkeiskurssit tulevat nopeasti täyteen nuorista ja miekkailun harrastus jatkuu usein eläkeikään asti. Maailman kärkeä tavoitellaan yhteistyöllä muun muassa Viron kanssa.
- Miekkailu on kuin fyysistä shakkia, laji on älyllisesti haastavaa, mutta vaatii vahvaa yleiskuntoa ja reaktionopeutta. Miekkailukärpäsen puremasta ei pääse helpolla irti, sillä lajia voi harrastaa rennosti omassa tahdissa iästä riippumatta, Aavikko kehuu.
Viihteellistyneessä urheilumaailmassa miekkailu on onnistunut säilyttämään suosionsa. Aavikko pitää lajin perinteitä ja arvokkaita tapoja tärkeänä, mutta korostaa, että miekkailussa on mukana suuret tunteet niin kuin muussakin urheilussa.
- Lajiin kuuluu vastustajan kunnioitus, hävinneen kuuluu kätellä voittajaa ottelun päätyttyä. Monille miekkailusta tulee väärä mielikuva 1700-luvun Britannian herrasmiestaisteluista, jossa tunteenpurkaukset olivat pannassa. Voiton ja onnistuneen osuman hetkellä on lupa kiljahtaa ja tuulettaa riemusta, Aavikko selventää.
(MTV3-STT)