Tilinteko UKK:n ajasta jatkuu

Hyvärinen piirtää kirjassaan Kekkosesta armottoman muotokuvan. Kekkonen kuvataan älykkäänä, mutta juonittelevana johtajana, joka teki idänsuhteista oman valtapolitiikkansa välineen. Kekkonen meni kirjan mukaan mielistelyssään niin pitkälle, että hyväksyi jopa Unkarin kansannousun väkivaltaisen tukahduttamisen.

Hyvärisen mukaan myös kuuluisa noottikriisi oli suunnilleen Kekkosen tilaustyö oman asemansa varmistamiseksi. Lisäksi Neuvostoliitto maksoi Kekkosen vaalilaskuja.

Jollei Kekkonen olisi sitonut Suomea niin tiukasti itään, olisi Suomi Hyvärisen mukaan voinut muuttua vapaaksi länsimaaksi jo 70-luvulla. -Hän oli Suomelle monessa asiassa hyvä presidentti, mutta hän kävi hyvin arveluttavia keinoja oman valtansa lisäämiseksi. Ja nimenomaan nämä keinot ovat niitä joita tässä kirjassakin arvostellaan. Meni sekaisin oma etu ja maan etu, arvioi toimittaja Pekka Hyvärinen.

Itse kirjassa puolestaan uhkaavat tarinat ja tosiasiat paikoin sekoittua. Tuloksena on sujuvaa ja luettavaa tekstiä, jonka lähdekritiikkiä tutkijat tosin saattavat arvostella. Myös Hyvärisen aisapari kirjanteossa - dosentti Hannu Rautkallio - on kekkostutkijana jo valmiiksi kiistelty. - Yhtä hyvin voidaan sanoa, että ne jotka ovat Kekkosen puolustajia ovat kiisteltyjä. Myös heitä vastaan on esitetty arvostelua, kuittaa Hyvärinen.

Kun Hyväristä pyytää nimeämään kirjansa mielenkiintoisimman uutisen, hän sivuuttaa niin poliittiset juonittelut kuin Kekkosen nais- ja ryyppyseikkailutkin. -Ottaisin sen kun amerikkalaiset 80-luvun lopussa esittivät, että Suomesta tulisi pysyvä olympiakisojen pitopaikka. Ja silloin Kekkonen oli niin väsynyt -se oli hänen viimeinen kesänsä - ja hän sanoi että: "Turhaa touhua koko olympiahomma."

Tilinteko Kekkosen ajasta siis jatkuu. Hyvärisen kriittinen kirja tarjoaa siihen yhden näkökulman. Uusi kuullaan jo tänään, kun Kekkosen virallisen elämäkerran viimeinen osa julkaistaan.
(MTV3)

Kirjasta lisää WSOY:n sivuilla