Ystävänpäivän juurien on arveltu ulottuvan antiikin Rooman aikoihin.
Tänään vietetään Suomessa ja monissa muissa maissa ystävänpäivää. Suomessa perinne päivän juhlimiseen alkoi 1980-luvulla.
Kalenteriin ystävänpäivä pääsi vuonna 1987 Suomen Punaisen Ristin ehdotuksesta.
Perinteet ystävänpäivän vietossa vaihtelevat hieman ympäri maailmaa. Suomessa helmikuun 14. päivä tunnetaan nykyisin sekä ystävien että rakastavaisten päivänä.
Ystävänpäivän juhlintaan kuuluvat meillä korttitervehdykset ja lahjat.
Muualla maailmassa ystävänpäivä on tunnettu juhlapäivänä kauemminkin. Esimerkiksi Englannissa Pyhän Valentinuksen muistopäivä on ollut virallinen juhlapäivä vuodesta 1537.
Ystävänpäivän juurien on arveltu ulottuvan antiikin Rooman aikoihin. Silloin vietettiin Lupercalia-nimistä tapahtumaa, jossa juhlittiin muun muassa hedelmällisyyttä ja kevättä.
Lue myös: Panosta parisuhteeseen: Oletko kiinnittänyt näihin asioihin tarpeeksi huomiota?
Punaisia ruusuja
Pyhän Valentinuksen sanotaan olevan kihlattujen ja onnellisten avioliittojen suojeluspyhimys. Tarinan mukaan Valentinus-niminen pappi tai piispa vihki kristittyjä salaa avioliittoon ja koki sittemmin marttyyrikuoleman. On mahdollista, että legendaan on sotkeutunut useampia samannimisiä ihmisiä.
Ystävänpäivän romanttiset piirteet ovat peräisin 1400–1500-luvuilta, joissakin lähteissä jo 1300-luvulta. Perinteisiin ovat kuuluneet muun muassa lemmenarpajaiset, joissa etsittiin paria.
Ystävänpäivää vietetään erityisesti Yhdysvalloissa, Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa. Esimerkiksi Filippiineillä se on suosittu vihkipäivä.
Ystävänpäivän lahjoja ja muistamisia ovat nykyisin maailmalla tyypillisesti makeiset ja kukat, erityisesti punaiset ruusut.