Tiesitkö tätä gynekologilla käynnistä?

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Johanna Aaltonen vastasi Helmen kinkkisiin kysymyksiin gynekologikäynneistä.

Missä iässä olisi hyvä käydä ensimmäistä kertaa gynellä?

Yleensä siinä vaiheessa, kun on juuri aloittanut tai aloittamassa sukupuolielämää olisi hyvä varata aika gynekologille ensimmäistä kertaa. Silloin on usein tarvetta myös ehkäisyn suunnitteluun.

– Ehkäisyasiat kannattaa miettiä ja hoitaa jo ennen ensimmäistä yhdyntää turhien murheiden välttämiseksi. Esimerkiksi e-pillerit voidaan määrätä muutaman kuukauden ajaksi ilman gynekologista tutkimusta ja tutkimus voidaan tehdä sitten kun yhdynnät on aloitettu, Aaltonen kertoo.

Aaltonen muistuttaa, että gynekologin vastaanotolle on tärkeää hakeutua jo aiemmin, jos kärsii kiusallisista vaivoista.

– Toki gynekologille hakeudutaan erityisesti silloin, jos on tähän alueeseen liittyviä vaivoja, huolia tai epäilyä siitä, että joku oire voi johtua gynekologisesta syystä, Aaltonen muistuttaa.

Kuinka usein gynekologilla tulisi käydä?

Gynekologilla käymiselle ei ole määriteltävissä tarkkaa aikaväliä, joka istuisi jokaisen naisen tarpeisiin. Tärkeintä on se, että nainen pitää mielessään sen, että gynekologille tulee varattua aika jokusen vuoden välein.

– Gynekologi on naiselle usein luottolääkäri, joka tuntee naisen kokonaisvaltaisen terveyden parhaiten. Moni haluaa käydä tarkastuksessa vuoden tai kahden välein, joka on ihan hyvä väli, Aaltonen toteaa.

Erityisesti raskauden suunnittelu on hyvä syy hakeutua gynekologin juttusille.

– Moni nainen hakeutuu tarkastukseen, jos suunnittelee raskautta. Usein käydään vuosittain, jos on tarvetta hormonaalisen ehkäisyn tai hormonikorvaushoidon käyttöön, Aaltonen kertoo.

Nämä asiat on hyvä ottaa huomioon ennen tarkastusta

Toimenpiteiden helpottamiseksi on hyvä huolehtia tietyistä seikoista. Kun vastaanotolle saapuu hyvin valmistautuneena, on todennäköisempää, asiat saadaan hoidettua mutkattomasti.

– Ennen vastaanotolle tuloa on hyvä käydä WC:ssä tyhjentämässä virtsarakko. Siten tutkiminen on helpompaa niin potilaalle kuin lääkärillekin ja ultraäänitutkimuksessa näkyväisyys on parempi, Aaltonen vinkkaa.

Alapääkarvoitusta ei tarvitse ajella gynekologikäyntiä varten. Jokainen voi Aaltosen mukaan saapua vastaanotolle hyvin mielin omana itsenään.

– Normaali alapään hygienia on riittävää, Aaltonen kertoo.

Jos ennen gynekologilla käyntiä mielessä on paljon kysymyksiä, on ne hyvä kirjoittaa vaikkapa ylös, jottei tärkeitä kysymyksiä pääse unohtumaan, kun aika vastaanotolla on rajallinen, eikä gynekologilla käydä tavallisesti kovin usein.

– Joskus auttaa, kun kirjaa paperille asiat, mihin toivoo lääkäriltä vastausta. Erityisesti, jos vastaanotolle tulo jännittää kovasti, voi joku tärkeäkin asia unohtua, Aaltonen muistuttaa.

Kuukautisten aikana ei ole suositeltavaa tulla tarkastukseen

Usein sanotaan, ettei kuukautisten aikaan voi käydä gynekologisessa tarkastuksessa. Todellisuudessa tarkastus voidaan kyllä tehdä kuukautistenkin aikana. Gynekologin on kuitenkin helpompi suoriutua työtehtävistään, kun tarkastusaika on varattu sellaiseen ajankohtaan, ettei potilaalla ole kuukautisia.

– Periaatteessa kyllä, mutta rutiinitarkastukseen kannattaa mieluiten tulla vuodottomana aikana, Aaltonen kertoo.

Kuukautisten aikaan tiettyjen toimenpiteiden suorittaminen hankaloituu. PAPA-koetta ei esimerkiksi oteta yleensä kuukautisten aikana.

Gynekologin on myös tärkeä tietää, kuinka pitkä potilaan kuukautiskierto on. Oman kuukautiskierron laskeminen etukäteen on suositeltavaa, sillä vastaanotolla saattaa olla vaikea muistaa tarkkoja päivämääriä. Kuukautiskierto lasketaan päivinä ensimmäisestä vuotopäivästä seuraavan kuukauden kuukautisvuodon alkuun.

Gynekologin on niin ikään tärkeä tietää, milloin potilaalla on ollut viimeisimmät kuukautiset. Siksi päivämäärä, milloin viimeiset kuukautiset alkoivat, on hyvä pitää mielessä, kun suuntaa gynekologin vastaanotolle.

Ehdottomat hälytysmerkit

Tiettyjen oireiden ilmaantuessa on tärkeää kääntyä pikaisesti lääkärin puoleen. On myös gynekologisia vaivoja, joista kärsivän olisi syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle .

– Ehdottomia hälytysmerkkejä on vaikea listata, sillä asiaan vaikuttavat monet tekijät, Aaltonen muistuttaa.

Naisen ikä, mahdollinen raskaus, oireiden kesto sekä aiempi terveyshistoria vaikuttavat kaikki siihen, minkälaisiin oireisiin on syytä suhtautua vakavasti ja minkälaisiin ei.

Ehdottomiin hälytysmerkkeihin lukeutuvat kovat vatsakivut. Myös vatsan äkilliseen kasvamiseen on Aaltosen mukaan syytä suhtautua vakavasti.

Myös poikkeava gynekologinen vuoto on oire, joka saattaa vaatia gynekologisia tutkimuksia. Tavallisesta poikkeava verenvuoto tai pahanhajuinen valkovuoto voivat viestiä gynekologisesta ongelmasta.

Myös kuukautisiin liittyvissä häiriöissä on syytä kääntyä gynekologin puoleen. Kuukautisten häiriöinä voidaan pitää muun muassa poikkeuksellista vuotoaikaa, kivuliaita vuotoja tai kuukautisten puuttumista kokonaan.

MTV3/Helmi

Teksti: Heli Kuitunen

Kuvat: Shutterstock