Nykyisten kalendaaristen vapaapäiviksi luettujen juhlien joukossa on kaksi ei-kirkollista päivää, vappu ja itsenäisyyspäivä.
Alkuaan vappu, toukokuun 1. päivä, oli katolisen pyhimyksen Vapun eli Valpurin muistopäivä, jonka viettoon sekoittui germaanisen kevätjuhlan piirteitä. Suomessa ja naapurissamme Ruotsissa vapusta on tullut sekä akateeminen karnevaalinomainen kansanjuhla että yleinen karnevaalijuhla. Vappuun kuului aikuisilla ylioppilaslakkien käyttöajan (1.5.–30.9.) alkaminen.
Aluksi vappua vietettiin ylioppilaiden juhlapäivänä ja Turun akatemian aikaan 1810–1820-luvulla. 1920-luvun vaiheilla suomalaiset yliopistot siirsivät juhlan uudelleen toukokuun ensimmäiselle päivälle. Työväestön juhlapäiväksi vappu valittiin Pariisin kongressissa 1889.
Säännöllisen vapunpäivänvieton työväenjärjestöt aloittivat Suomessa 1902. Vuodesta 1918 lähtien vappu on ollut monissa maissa palkallinen vapaapäivä. Vuodesta 1979 alkaen vappua on vietetty Suomessa työn juhlana ja virallisena liputuspäivänä.
Mantan lakitus ja karnevaalimeininkiä
Vappua juhlitaan Suomessa pääkaupunkiseudulla perinteikkäällä Mantan lakituksella, jota keräännytään katsomaan Helsingin keskustaan Mantan patsaalle. Valkolakkisia ylioppilaita näkyy kaupungin kaduilla suurin joukoin. Opiskelijoilla on oman opinahjonsa haalarit päällä, kaulassa serpentiiniä ja päässä valkolakki. Ylioppilaat marssivat sankarihaudoille.
Perheet käyvät keskustassa tai läheisellä ostoskeskuksella hankkimassa karnevaalinaamioita ja ilmapalloja perheen pienemmille. Punaiset pellenenät, hauskat hatut ja erilaiset naamiot ovat suosiossa vappuna.
Sen sijaan vappuviuhkat ovat katoamassa ja niiden tilalle ovat tulleet tikun nokkaan viritetyt pienoisfoliopallot. Perinteisten heliumkumipallojen rinnalle ovat ilmestyneet metallipintaiset foliopallot. Viime vuosien suosikkeja ilmapallosuosikkeja ovat olleet esimerkiksi muumihahmot, teletapit ja Pokemon.
Kuvat: Shutterstock, Lehtikuva