Muistopaikat saavat olla teiden varsilla vain rajoitetun ajan. Omaisten toivotaan muistelevan vainajia siellä, minne heidät on haudattu tai muussa sopivassa paikassa.
Tiehallinto hyväksyy liikenneonnettomuuksien uhrien muistopaikat teiden varsille korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen on toivottavaa, että ihmiset siirtyvät muistelemaan läheisiään esimerkiksi heidän haudoilleen, sanoo Uudenmaan tiepiirin kunnossapitopäällikkö Tapani Angervuori.
- Ymmärrämme surutyön, mutta pidempiaikaiset muistelupaikat eivät ole suositeltavia varsinkaan vaarallisilla tieosuuksilla, Angervuori sanoo.
Tiehallinnon sisäisen ohjeen mukaan ristien ja muistomerkkien pystyttäminen onnettomuuspaikalle on kiellettyä. Kukat ja kynttilät hyväksytään kahdeksi viikoksi tai kohtuulliseksi ajaksi onnettomuuden jälkeen, kunhan ne eivät ole ajoradalla.
- Käytännössä takaraja on noin kaksi kuukautta. Sen jälkeen otamme talteen kukat ja kynttilät. Viimeisenä keinona otamme yhteyttä omaisiin ja ohjaamme heitä hienovaraisesti muistelemaan vainajiaan sinne, minne heidät on haudattu tai seurakuntien erikseen tarkoitusta varten järjestämiin paikkoihin.
Runsaasti läheltä piti -tilanteita
Tiehallinto perustelee muistopaikkakäytäntöään muun muassa turvallisuussyillä. Autoilijat saattavat jäädä ihmettelemään muistopaikkaa, ja tienvarteen voi olla pysäköitynä omaisten ajoneuvoja. Osa tienkäyttäjistäkin haluaa tunteita ja muistoja herättävät alttarit pois teiden varsilta.
- On toivottavaa, ettei teiden tuntumassa ole tekijöitä, jotka aiheuttavat turvallisuusriskejä. Esimerkiksi moottoriteillä suuret nopeudet ja pysähtyneet ajoneuvot aiheuttavat törmäysriskejä. Jotkut myös kokevat ahdistusta kulkiessaan tällaisten paikkojen ohitse, koska ne muistuttavat liikenteessä kuolleista läheisistä.