Liikennemerkit ovat kaikille suomalaisille tuttuja, mutta tiedätkö, mistä materiaaleista ne on tehty? Entä, mikä on Suomen harvinaisin liikennemerkki? Liikennevirasto julkaisi vastauksia ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin.
Suomen ensimmäinen liikennemerkki oli valkoiseksi maalattu varoituskolmio ja se otettiin käyttöön 1920-luvun alkupuolella. Merkin tarkoituksena oli varoittaa tielläliikkujia etukäteen vaarallisesta kohdasta.
Liikennemerkkejä tarvittiin 1920-luvun alusta lähtien, sillä autoilu lisääntyi kiihtyvällä vauhdilla. Toisaalta erilaisia kieltomerkkejä oli käytössä jo silloin, kun ihmiset liikkuivat kauramoottoreilla. Hevosliikenteessä oli vuosisadan vaihteessa käytössä muun muassa merkki, joka kielsi sakon uhalla hevosten laukkaamisen sillalla.
Laajempi kattaus liikennemerkkejä ilmestyi Suomen teille vuonna 1930. Silloin mukaan tulivat esimerkiksi merkit, joilla ilmoitettiin kielletystä ajosuunnasta ja nopeusrajoituksesta.
Mikä on Suomen harvinaisin liikennemerkki? Entä yleisin?
Suomen harvinaisin liikennemerkki on mitä luultavammin tukkitien liikennemerkki, eli lisäkilpi numero 862. Myös vuoropysäköintimerkit ovat erittäin harvinaisia Suomessa.
Suomen yleisimmät liikennemerkit maanteillä ovat Liikenneviraston liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Östermanin arvion mukaan kärkikolmio ja sininen bussipysäkin merkki. Erilaisia liikennemerkkejä ja lisäkilpiä on Suomessa käytössä yli 200 kappaletta.
Kuinka pitkään liikennemerkki säilyy käyttökelpoisena Suomen hankalissa olosuhteissa?
Liikennemerkit säilyvät käyttökelpoisena vähintään seitsemän vuotta, monesti huomattavasti pidempäänkin. Maanteillä on monia yli 15 vuotta vanhoja merkkejä, jotka ovat vielä kohtalaisen hyvässä kunnossa. Heijastava pintakalvo on se osa liikennemerkistä, joka nopeimmin menettää ominaisuuksiaan ajan myötä. Liikennemerkkien jalustat ja pylväät voivat kestää käytössä yli 30 vuotta, mikäli kukaan ei törmää niihin.
Katso Liikenneviraston sivuilta vastaukset muun muassa siihen, mihin liikennemerkkejä saa pystyttää, mistä materiaaleista ne on tehty ja miltä niiden tulevaisuus näyttää.
