THL:n johtaja Mika Salminen on joutunut viime päivinä kovan arvostelun kohteeksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta vastaa arvosteluun, jota terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen on saanut osakseen.
Tervahauta kommentoi blogissaan keskustelua, joka on ryöpsähtänyt etenkin Ilta-Sanomien julkaiseman näkökulmakirjoituksen jälkeen. Lehden entinen vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja arvosteli kovin sanoin Salmista, joka on esiintynyt asiantuntijana myös hallituksen tiedotustilaisuuksissa.
Keskiössä oli kansliapäällikkö Martti Hetemäen raportti, joka on herättänyt huomiota erityisesti sen takia, ettei se pidä koronaviruksen täydellistä tukahduttamista realistisena tavoitteena Suomelle.
Puolustaa Salmisen ammattitaitoa
Sadeoja huomauttaa kirjoituksessaan muun muassa, että kansa ei ole äänestänyt Salmista tehtäväänsä, mutta silti tämä ohjaa Suomen kohtaloa vakavassa kriisissä.
Tervahauta painottaa blogissaan, että johtaja Salmisella on THL:n johdon ja henkilöstön täysi tuki.
– Salminen on professori, virologian dosentti ja Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n tieteellisen komitean jäsen. Hänen arvionsa koronakriisistä eivät ole ’ainoastaan mielipiteitä’, kuten Ilta-Sanomien entinen vastaava päätoimittaja kommentissaan kirjoittaa (5.5.2020), vaan perustuvat tutkittuun tieteelliseen tietoon ja pitkään kokemukseen, Tervahauta kirjoittaa.
– Salminen johtaa tartuntatautien seurannasta ja torjunnasta vastaavaa osastoa THL:ssä ja on tammikuusta alkaen hoitanut koronavirukseen liittyvää työtä täysipäiväisesti. Toivomme, että hän saa jatkaa virkatyötään ilman henkilöön käyvää asiatonta arvostelua.
"Kyseenalaistaminen nakertaa luottamusta"
Tervahauta korostaa blogissaan, että THL arvostaa tutkimuslaitoksena argumentointia, mutta keskustelun tulisi olla rakentavaa. Hänen mukaansa yksi THL:n tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja THL:n asiantuntijat ja tutkijat on valittu tehtäviinsä tieteellisten ansioidensa perusteella.
– Tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden perusteeton julkinen kampittaminen ja kyseenalaistaminen nakertavat ihmisten luottamusta tutkittuun tietoon ja antavat tilaa huhuille ja väärälle tiedolle. Tämä voi oleellisesti vaikeuttaa paitsi selviytymistä koronakriisistä myös muiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkomista, Tervahauta kirjoittaa.
– Tieteellinen tieto on luonteeltaan sellaista, että se ei esitä lopullisia totuuksia vaan täydentyy ja korjaantuu sitä mukaa, kun uutta tietoa saadaan. Tutkimustuloksia saa ja pitää voida arvioida kriittisesti. Rakentava ja perusteltu vasta-argumentointi vie tutkimusta eteenpäin. Riippumaton tutkitun tiedon tuottaminen on perustavanlaatuisen tärkeää demokraattisessa yhteiskunnassa. Ilman sitä päätöksenteko perustuu pahimmillaan olettamuksiin, joille ei ole minkäänlaista pätevää pohjaa.
THL ei tee poliittisia päätöksiä
Tervahauta huomauttaa, että THL:n asiantuntijoiden työ perustuu riippumattomuuteen, ja he ovat osa sekä kansallista että kansainvälistä tiedeyhteisöä. Hän korostaa, että he eivät tee poliittisia päätöksiä.
– Päätökset esimerkiksi koronakriisiin liittyvistä toimista Suomessa tekee maan hallitus pääministerin johdolla. Hallitus kuulee eri asiantuntijoita ja osapuolia ja perustaa päätöksensä ministeriöiden valmisteluun, yhteiskunnalliseen kokonaisnäkemykseen ja poliittiseen harkintaan. Koronavirukseen liittyy paljon epävarmuutta. Mitä enemmän tutkimustietoa viruksesta kertyy, sitä paremmin kriisiin pystytään vastaamaan. Arviot epidemian kehittymisestä perustuvat aina tämänhetkiseen tietoon.
"Tarve päätöksille välttämätön"
Tervahauta toteaa, että tilannekuva rakentuu ja täydentyy yhteistyössä asiantuntijoiden kesken ja työssä ovat mukana THL:n lisäksi monet yliopistotutkijat ja sairaanhoitopiirien lääkärit.
– Ero normaalitilanteeseen on siinä, että koronakriisissä tarve tehdä päätöksiä on välitön ja välttämätön. Tällöin asiantuntijat joutuvat käyttämään kaikkea tähän asti kertynyttä tietoa ja kokemustaan muodostaakseen sillä hetkellä parhaaksi arvioiman kantansa – hyvin nopeasti.
– Koronakriisi herättää runsaasti huolta ja hätää ja siten oikeutettuja kysymyksiä ja intohimoja. Osallistumme mielellämme keskusteluun. Samalla toivomme, että keskustelu pysyy asiassa ja on rakentavaa.
Ilta-Sanomien näkökulmakirjoitusta ovat ihmetelleet Twitterissä myös muun muassa opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas).
Korjattu otsikosta puolustelee-verbi muotoon puolustaa kello 19.42.