Terveydenhuollon maksut rasittavat erityisesti yhteiskunnan heikkotuloisimpia

Maksut ovat nousseet jo sille tasolle, että yhteiskunnan vähävaraisimmat kansalaiset joutuvat toisinaan tosissaan miettimään maksukykyään julkisen terveydenhuollon osalta. Suomen julkisen terveydenhuollon maksut ovat myös heikentäneet sen mainetta ja matalimman tuloluokan kansalaiset saattavat joutua välttelemään terveydenhuollon piiriin hakeutumista suuriksi kasvaneista maksuista johtuen.

Tilanne saattaa kasvattaa eriarvoisuutta ihmisten välillä ja mahdollisesti lisätä ihmisten lainanottoa. Tämän toteutuminen ei ole käytännössä tietenkään varmaa, mutta voimme korostaa sitä, että toteutumisen mahdollisuus on olemassa, vaikka mitään tilastoituja lukuja asian todistamiseksi ei ole olemassa. Mikäli tähän suuntaan ollaan menossa, on tärkeätä tutustua kattavaan lainaoppaaseen. Kaikille sopiva selkeä lainopas kertoo vastuullisesta lainan ottamisesta ja lainarahan käytöstä. Ideaalitilanne tosin olisi, jos kenenkään ei tarvitsisi miettiä lainarahan käyttöä julkisen terveydenhuollon palvelumaksuja varten.

WHO on huolissaan Suomen tilanteesta

Suomen julkisen terveydenhuollon maksujen aiheuttamasta taloudellisesta taakasta heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille on huolissaan myös Maailman terveysjärjestö WHO viimeisimmässä viiden vuoden välein tehtävässä tilastoraportissaan.

Raportin mukaan suomalaiset joutuvat kaikista eurooppalaisista kaikkein todennäköisimmin taloudellisiin vaikeuksiin terveydenhuollon maksujen vuoksi. Hyvän julkisen terveydenhuollon periaatteisiin kuuluu normaalisti se, että jokainen voi hakeutua terveydenhuollon palveluiden piiriin ja saada laadukasta terveyspalvelua joutumatta taloudellisiin vaikeuksiin.

WHO:n analyysin mukaan 4 % suomalaisista talouksista on kokenut katastrofaalisia taloudellisia seurauksia terveydenhuollon maksujen seurauksena. Katastrofaalisella tarkoitetaan sitä, että julkisen terveydenhuollon pakolliset maksut ylittävät kyseisen kotitalouden maksukyvyn. Eniten tilanteesta on haittaa köyhille kotitalouksille, ikäihmisten talouksille ja pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivien talouksille. Talouksia rasittavat eniten lääkemaksut, terveyskeskusmaksut ja hammashoidon maksut.

Raportti nostaa myös esille Suomen terveydenhuollon kohtaanto-ongelman, joka on Suomessa suurempi kuin Euroopassa keskimäärin. Hoitoa tarvitsevat kansalaiset eivät hakeudu ajoissa tarvitsemansa hoidon piiriin, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä suurempia ongelmia. Löydökset heijastelevat Suomessa vallitsevaa alueellista vaihtelua odotusaikojen ja maksujen suuruuksien suhteen. Tilanne suosii tämän vuoksi työssäkäyvien ja varakkaampien henkilöiden kotitalouksia.

Ratkaisuehdotuksia talousahdingon helpottamiseksi

Terveydenhuollon pakollisten maksujen pienentämistä on jossain määrin suomessa jo tehty vuonna 2021, ja vuoden 2022 terveydenhuollon maksujen osalta on jatkettu hienoista maksujen kohtuullistamista eriarvoisuuden pienentämiseksi. WHO ehdottaa Suomelle lisätoimenpiteitä, joilla tilannetta saataisiin korjattua paremmaksi.

Ensisijainen toimenpide WHO:n mukaan olisi terveyskeskusmaksujen pienentäminen. Tämä madaltaisi heikkotuloisten kynnystä käyttää terveyspalveluita aktiivisemmin ja siten hoitoa pystyttäisiin tarjoamaan ajoissa vähentäen vakavasti sairaiden hoitomääriä. Matalan tulotason kotitalouksille ja kroonisesti sairaille tulisi luoda parempia avustuskohdennuksia, jotta nämä pystyisivät paremmin hyödyntämään julkista terveydenhuoltoa ilman kohtuutonta taloudellista rasitetta.

Suomen käyttämä julkisen terveydenhuollon maksukattojärjestelmä saa myös kritiikkiä osakseen. Monimutkaisen ja useiden erilaisten maksukattojen järjestelmä tulisi yhtenäistää yhdeksi ainoaksi maksukatoksi. Kaikkein maksujen tulisi kohdistua tämän yhden kohtuullisen suuruisen maksukaton kerryttämiseen.

Maksukaton seurantaa varten tulisi ottaa käyttöön yksi selkeä ja yksinkertainen järjestelmä, joka vähentäisi hallinnollista työtä. Lääkemääräyksiä ja lääkkeiden jakelua tulisi tehostaa sen sijaan että välttämättömistä lääkkeistä kerätään terveysmaksuja julkisen terveydenhuollon hoitokulujen hillitsemiseksi.

WHO:n mukaan edellä mainittujen tehostustoimenpiteiden myötä kansalaisten tasa-arvoisuus julkisten terveyspalveluiden käytössä kokisi huomattavan parannuksen Suomessa. Ihmisten varhainen hoitoon pääsy ja erityisesti ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ovat aina kustannustehokkaampia hoitomuotoja kuin sairauksien hoito.

Esimerkiksi hoitajakäyntien muutos maksuttomaksi vuonna 2020 perusteltiin nimenomaan pitkän aikavälin säästöillä ja samoilla perusteluilla voitaisiin lähteä toteuttamaan WHO:n ehdottamia parannuksia. Jatkuva omasta terveydestä huolehtiminen pääsy terveydenhuollon palveluiden piiriin matalalla kynnyksellä tulee aina halvemmaksi niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla.