Omakotitalon sisääntuloterassi sijaitsee rakennuksen päädyssä, parin metrin korkeudella maanpinnasta. Sen pohjana on betonilaatta, jonka peitoksi rakennetaan lattia lämpökäsitellystä puusta.
Lämpökäsitellyn puun suosio on kasvanut viime aikoina tavattomasti niin sisällä kuin ulkona. Se on myrkytön ja pitkäikäinen, eikä siitä jää ongelmajätettä. Jätekalikat voi huoleti nakata vaikkapa saunan uuniin ja polttaa siellä. Niistä ei irtoa mitään myrkyllisiä aineita.
Lauta on mitoiltaan 26 x 92 mm, sen molemmilla sivuilla on naaraspontti ja pinta on uritettu. Lämpökäsitelty puu pitää aina pyrkiä asentamaan sydänpuoli ylöspäin ja siltä puolelta laudat myös uritetaan. Tuloksena on silmää miellyttävä ja kaunis pinta.
Huollon ja siivouksen helpottamiseksi lattia tehdään kahdesta puolikkaasta, joita on huomattavasti helpompi liikutella ja nostella kuin yhtä isoa kappaletta. Betonilaatassa saattaa olla erilaista koveruutta tai kuperuutta, jota voi oikaista käyttämällä puukiiloja tai sopivaa muovimateriaalia.
Aluksi terassi mitataan molemmista päistään kiilaamisen toteamiseksi. Tässä sitä oli 2,5 cm ja asukkaan kanssa sovittiin, että lähdetään oven puoleiselta seinältä täydellä laudalla ja kiilaus oikaistaan kokonaisuudessaan terassin toisella laidalla, jossa se jää isojen kukkaruukkujen ja muiden kookkaiden tavaroiden taakse.
Ensin valmistetaan oviseinän puoleinen puolikas. Aluspuiksi sahataan vähän ylipitkät (enemmän kuin puolet terassin leveydestä) puut. Koska kyseessä on lämpökäsitelty puu, jako on totuttua tiheämpi, eli 40 cm. Lämpökäsittelyhän heikentää puuta hiukkasen.
Ensimmäisen laudan kohdalla piti päättää myös se, kuinka toimitaan laattaan asti ulottuvien ovilistojen kohdalla - lyhennetäänkö listoja vai lovetaanko lattialautaa niiden kohdalla. Tässä tapauksessa päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Näissä laudoissahan on sellainen erikoisuus, että ne on tavallaan "naaraspontattu" molemmilta sivuiltaan ja kiinnitys aluspuihin tapahtuu pontteihin sopivalla muovisella kappaleella, joka ruuvataan aluspuuhun. Näin itse laudat jäävät koskemattomiksi, eikä niiden pinnassa ole minkäänlaisia ruuvin- tai naulankantoja. Ruuveina on käytettävä ruostumattomia, haponkestäviä ruuveja: puu happamoituu hiukan lämpökäsittelyssä, joten kuumasinkittyjä tai galvanoituja ruuveja ei saa käyttää.
Ensimmäisen laudan ja seinän väliin välikkeitä ei kuitenkaan laiteta, sillä puolikkaiden laitimmaiset laudat kiinnitetään muista poiketen ruuveilla alhaalta päin, sidelautojen läpi. Kun työ etenee, välikappaleet ruuvataan kiinni, kun laudat ovat paikoillaan niiden molemmilla puolilla.
Kun ensimmäinen puolisko on valmis, se nostetaan pystyyn ja kiinnitetään laitimmaiset laudat edellä kuvatulla tavalla. On muistettava porata apureiät ruuveja varten, sillä lämpökäsitelty puu halkeaa tavanomaista helpommin. Samalla tasataan ylipitkiksi mitoitetut aluspuut siististi.
Aluspuut sahataan toista puolikasta varten samalla jaolla kuin aikaisemmin ja sijoitetaan vastaaviin paikkoihin, jolloin valmis lopputulos näyttää päältä päin katsottaessa "yhdeltä kappaleelta".
Pintakäsittely on ehdottoman välttämätön lämpökäsitellylle puulle. On käytettävä pigmentoitua puuöljyä, joka suojaa muun muassa UV-säteilyä vastaan. Laudat voi maalata irrallaan tai lattian ollessa valmiiksi koottu; tärkeintä on kuitenkin käsitellä lautojen päät vähintään kahdesti, sillä nehän ne ovat kaikkein hanakimmat imemään kosteutta. Pintakäsittelyn aikana vuorokauden keskilämpötilan on oltava vähintään +5 astetta. Ylimääräinen öljy on pyyhittävä heti pois.
Huoltokäsittely on tehtävä vähintään kahden vuoden välein ja jos puu pääsee siitä huolimatta harmaantumaan, se on puhdistettava perusteellisesti ja tarpeen vaatiessa hiottava, minkä jälkeen tehdään uusi pintakäsittely.
Asiantuntevista puutavaraliikkeistä saa valmiita ohjevihkosia myös terassin tekoon. Lämpökäsitellystä puusta on lisäksi olemassa RT-kortti, jossa on kerrottu sen tuotantoprosessista, ominaisuuksista ja käyttökohteista.
Lisätietoja: Oy Lunawood Ltd Puh. (017) 770 0200 www.lunawood.fi
(JKA 14.4.2006)