Reiskalle tuli levytettäväksi ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua huvilan sisäseinät. Materiaaliksi oli valittu 12 mm paksu, pitkiltä sivuilta pontattu Seinä-Wilhelmi -lastulevy, jossa kunkin levyn pituus on 275 cm ja leveys joko 60 tai 120 cm. Levy on valmiiksi paklattua ja pohjamaalattua, mikä helpottaa kovasti jatkokäsittelyä. Naulan kohdat kitataan ja hiotaan ja kun vaikkapa uudelleen tapetointi aikanaan tulee ajankohtaiseksi, tapetti irtoaa valmiiksi pohjamaalatun levyn pinnasta hyvin helposti.
Alusrakenteena oli ristiinkoolattu puurunko, jossa eristeenä puukuitueristettä. Tämän päälle kiinnitettiin levytystä varten apupuut ja pinnalle ilmansulkukartonki. Koska eriste oli ollut jo jonkin aikaa paikallaan, se tarkistettiin ja lisättiin vielä tarvittaessa eristettä varsinkin runkopuiden viereen syntyneisiin painumiin.
Ennen kuin levyä aletaan kiinnittää, tarkastetaan vatupassilla että lähtö on varmasti suora. Jos seinä on vähän kallellaan, jätetään jommastakummasta päästä levyä hieman irti nurkasta, jolloin levyn etenemä saadaan kulkemaan täsmälleen pystyasennossa.
Asennus lähtee nurkasta. Kiinnitys tapahtuu hakas- tai dyckertnaulaimella, tai perinteisesti vasaralla ja dyckertillä käsin naulaamalla. Halutessaan levyn voi kiinnittää ensin tiukasti alustaan muutamalla hobay-tyyppisellä ruuvilla ennen kuin ryhtyy kiinnittämään sitä koneellisesti. Reiska käyttää mieluiten hakasnaulainta, jolla kiinnittyminen on varminta. Hän muistuttaa, että konetta käytettäessä levyn kiinnittyminen seinään täytyy aina tarkastaa huolellisesti: kone on täysin tunnoton eikä sitä kerro.
Kun levyn paksuus on 12 mm, sopiva naulan pituus on 35 - 50 mm. Naulatiheys on noin 15 cm. Jäykistävät seinät tietysti valmistetaan rakennesuunnitelman mukaisesti.
Seinässä oli vaakakoolaus ja saumakohdissa pystypuut. Vaakapuiden kohdille piirrettiin seinään apumerkit naulausta varten. Tässä menetelmässä levyyn tulee vähän enemmän kitattavaa jälkeä - naulojen kiinnitysjälkiä.
Asennusohjeen mukaan liima lisättiin pontattuihin saumoihin - naarasponttiin pontin takaseinään ja pontin pohjaan ja kun levy oli paikallaan seinässä, vielä urospontin päälipintaan. Liimaa käytetään niin paljon, että se pursuu saumasta kun seuraava levy painetaan ponttiinsa.
Levyjen saumaan jää hyvin pieni v-muotoinen sauma. Kiinnitys tehdään pystyrunkoisessa seinässä aina urospontin pohjasta, jolloin seuraava levy - jonka naaraspontti siis on valmiiksi liimalla täytetty - painetaan urospontin päälle ja peittää aina näkyviin jäävät naulat.
Jos käytetään 60 cm levyisiä levyjä, seinään ei periaatteessa jää nauloja lainkaan näkyviin: ylä- ja alareunanhan peittävät jalka- ja kattolistat. Leveämmässä 120 cm levyssä keskimmäinen naularivi - tolpan kohta - täytyy kitata ja sillä tavalla peittää naulauksen jäljet
Kun lähdetään etenemään nurkasta toista seinää, nurkkaan jätetään pieni 3-4 mm elämisvara. Lähdön pystysuoruus on tietysti taas tarkastettava. Tarvittaessa rasioiden kohdat mitataan, merkitään levyyn ja porataan reiät rasiaterällä.
Ovien ja ikkunoiden pystyreunojen kohdat ovat seinässä niitä, jotka varmasti liikkuvat. Siitä syystä levytettäessä on aina - levymateriaalista riippumatta - pyrittävä käyttämään niiden kohdalla täysiä levyjä. Pyritään siis siihen, että nämä helposti kupruilevat kohdat ylitetään täysillä levyillä ja leikataan niihin ikkunan - tai oven - kokoinen aukko. Levyhukkaahan siitä hiukan syntyy, mutta lopputulos on ratkaisevasti parempi pinnoituksen kannalta.
Tämä 12 mm paksu lastulevy mahdollistaa sen että taulut tai normaalit hyllyt eivät tarvitse erikoiskiinnikkeitä. Myös sähköpatterit voidaan kiinnittää siihen ilman erillisiä vahvikkeita levyn takana. Levy on M1-luokiteltu, eli huoneilmaan ei mitään terveydelle haitallisia aineosia.