Suomalaiset tekevät testamentin liian myöhään. Sampo Pankin sijoitusjohtaja Marja Lehtiranta-Räty tietää, että testamenttia ryhdytään tekemään vasta sitten, kun esimerkiksi vakava sairaus on havaittu. Testamentti pitäisi kuitenkin laatia jo silloin, kun sen tekemiseen ei ole vielä mitään syytä.
"Kovin korkealla iällä näiden asioiden miettiminen on raskasta puuhaa, joten testamentti kannattaa tehdä mahdollisimman nuorena ja sitten vaikka kymmenen vuoden välein vilkaista, olisiko sitä syytä muuttaa tai täydentää."
Lehtiranta-Rädyn mukaan testamentti pitäisi tehdä, kun perheessä on vähänkin varallisuutta ja ensimmäinen lapsi syntyy. Varallisuudella ei tarkoiteta miljoonia euroja vaan esimerkiksi omistusasuntoa.
"Suomessa meillä on tapana ajatella, että testamentit ja perintöverosuunnittelu kuuluvat niille, joilla on paljon varoja. Olisi hyvä ajatella juuri päinvastoin."
Esimerkiksi mikäli avioparin lapsi menee naimisiin ja perii vanhempansa, erossa hän joutuu jakamaan omaisuutensa eroavan puolisonsa kanssa.
"Jos tyttäreni olisi perinyt minulta 10 miljoonaa ja erossa menettäisi puolet niin 5 miljoonalla elää loistavasti. Jos tyttäreni ainoa omaisuus olisi minulta peritty yksiö ja hän joutuisi maksamaan siitä erossa puolet eroavalle puolisolleen alkavat jo elämän tukirakenteet ratkeilla."
Tämä voidaan kuitenkin välttää testamentin avulla.
Avioliitto aiheuttaa sudenkuoppia
Testamentilla voidaan määrätä siitä, että peritty varallisuus ei ole avio-oikeuden alaista. Eli kun vanhemmat tai toinen vanhemmista kuolee, tytär perii vanhempansa. Avioerossa tyttären omaisuudesta puolet kuuluu lain mukaan eroavalle puolisolle. Testamentissa oleva avio-oikeutta koskeva määräys pelastaisi perityn omaisuuden avioerotilanteessa. Silloin omaisuus jäisi tyttären omistukseen niin, että sitä ei jaettaisi erossa.
Avioliittoon liittyy Lehtiranta-Rädyn mukaan testamentin suurimmat sudenkuopat. Ihmiset eivät ymmärrä, että usein avioliitto on elämän suurin taloudellinen sitoumus.
"Mihinkään perinnönjakoon tai testamentin toimeenpanoon ei voida ryhtyä ennen kuin avio-oikeuden vaikutukset on selvitetty."
Perittävän varallisuuden sisältö voidaan siis selvittää vasta sitten, kun on selvitetty, miten avio-oikeus määrää omaisuudenjakoa. Esimerkiksi jos perheen asunto olisi äidin nimissä ja auto isän nimissä, isän kuoltua lapset perisivät vain puolet autosta. Äidin menehtyessä lapset taas perisivät puolet asunnon ja auton yhteenlasketusta arvosta.
Mitä leski perii?
Yleinen harhaluulo on Lehtiranta-Rädyn mukaan se, että leski saa kuolinpesästä puolet ja sitten perii vielä jäljelle jäävästä puolikkaasta puolet.
"Leski ei lain mukaan peri mitään, jos kuolleella on rintaperillisiä vaikka aiemmasta suhteesta," Lehtiranta-Räty muistuttaa.
Avioliittolainsäädösten nojalla leskelle kuuluu puolet parin yhteisestä omaisuudesta. Esimerkiksi asunnosta puolet kuuluu siis leskelle, mutta toinen puoli siirtyy perinnönjaon myötä puolison lasten omistukseen. Asuntoa ei esimerkiksi voi myydä, jos sitä ei omista kokonaan.
Lesken ei kuitenkaan koskaan tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan kuolleen puolison perillisille. Avioliitossa on siis erittäin ratkaisevaa se, kenen nimiin omaisuus on kirjattu. Ensiksi kuolleen omaisuus tulee mukaan ositettavaan omaisuuteen, mutta vain lesken nimissä oleva omaisuus ei tule. Avoliitossa elävien taas pitäisi Lehtiranta-Rädyn mielestä tehdä aina testamentti, jos jälkeenjäävän asemaa halutaan turvata puolison kuollessa.
"Jälkeenjäävälle voi antaa esimerkiksi oikeus asua kuolleen kumppanin perillisten omistukseen menevässä asunnossa."
Säilytä testamentti hyvin
Testamentin tekemisessä kannattaa piirtää koko perhettä kuvaava sukukartta ja pohtia, pohtia tarkkaan, mitä halutaan ja mitä ei haluta.
"Kannattaa tarkkaan katsoa, miten lakisääteinen perimysjärjestys menee."
Kun testamentti on tehty, alkuperäiskappale kannattaa pitää hyvässä tallessa. Testamentti on nimittäin voimassa vain silloin, kun alkuperäiskappale löytyy, mitkään kopiot eivät riitä.
"Testamenttia kannattaa säilyttää tallelokerossa. Joskus testamentin tekijät antavat varmuuden vuoksi testamentin sen henkilön haltuun, joka tulee saamaan omaisuutta testamentilla. Testamentin on löydyttävä tekijän kuoleman jälkeen, jotta se voitaisiin panna täytäntöön."