Taustaa: Sukellusveneet ihmisen avuksi ja tuhoksi

Ensimmäisen kerran sukellusvenettä käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin Yhdysvaltain itsenäistymisen aikana. Vuonna 1776 puurakenteinen, yhden miehen ja polkimien voimalla toiminut sukellusvene "Turtle" eli kilpikonna yritti upottaa brittiläistä sota-alusta New Yorkin satamassa. Turtlen oli määrä kiinnittää satamassa seisseen aluksen runkoon räjähdyspanos ja poistua paikalta kaikessa hiljaisuudessa. Useista vedenalaisista yrityksistä huolimatta tehtävä epäonnistui.

Yhdysvaltain tekemän ensimmäisen vedenalaisen sotaoperaation jälkeen saatiin sukellusvenerintamalla odottaa edistystä lähes sata vuotta: Kahden tärkeän keksinnön eli pinnalla tapahtuvaan ajoon kehitetyn polttomoottorin ja pinnan alla tapahtuvaan ajoon tehdyn sähköisen voimansiirron tuloa.

Kahden englantilaisen kehittelemä, kokonaan sähköistetty sukellusvene "Nautilus" valmistui vuonna 1886. Varsinainen kiinnostus sukellusveneiden kehittelyyn etenkin sotatarkoituksiin nousi ensimmäisen maailmansoden aikana ja sen jälkeen. Varsinkin saksalaisten U-veneiden erionmainen menestys vedenalaisessa sodankäynnissä innoitti sukellusvene-eksperttejä. Toisen maailmansodan aikaiset sukellusvenekokemukset ja opit toivat mukanaan tärkeitä keksintöjä.

Yksi tärkeimmistä keksinnöistä oli torpedojen laukaisu entisen paineilman sijasta hydraulisin menetelmin. Näin ennen veneen sijainnin paljastaneet ilmakuplat saatiin eliminoitua. Sukellusveneiden rungot kehittyivät painetta kestävimmiksi ja mahdollistivat sukeltamisen entistä syvemmälle. Myös tutka -ja kaikuluotainlaitteistot yleistyivät.

Ydinsukellusveneiden aikakausi alkaa

Vuonna 1955 Yhdysvallat onnistui ensimmäistä kertaa viemään sukellusveneen pinnan alle ydinvoimalla. USS

USS Nautilus

Nautilus pystyi saavuttamaan vaivatta 20 solmun, noin 40 kilometrin huippunopeuden. Alus teki vuoden 1958 syksyllä ensimmäisen jäänalaisen sukelluksen Point Barrow sta Alaskasta Grönlanninmerelle. USS Nautilus ajoi jään alla kaikkiaan lähes kaksituhatta mailia. Neuvostoliitto varusti myöskin kovaa vauhtia omaa sukellusvenelaivastoaan. Ennen kaikkea saksalaiset olivat sukellusveneteknologian edelläkävijöitä maailmansotien aikana ja niiden välillä.

Yhdysvaltain USS Skate oli ensimmäinen neljällä ydinkäyttöisellä potkurilla varustettu sukellusvene. Se oli myös ensimmäinen alus, joka pintautui jään läpi Pohjoisnavalla. 1959 palvelukseen otettu USS George Washington oli maailman ensimmäinen ydinkärjillä varustettuja ohjuksia laukaiseva sukellusvene. Yhdysvaltain sukellusvenelaivaston lippulaiva USS Seawolf otettiin käyttöön vuonna 1997. Se on yhdysvaltalaislähteiden mukaan tällä hetkellä maailman raskaimmin aseistettu vedenalainen sota-alus.

USS Hawkbill

Ydinsukellusveneet kykenevät tuottamaan laitteidensa avulla juomavettä, happea ja sähköä. Näiden ominaisuuksiensa ansiosta ne kykenevät pysyttelemään sukelluksissa kuukausia yhtä mittaa.

Suomalaiset sukeltavat

Ensimmäisen maailmansodan aikana sekä Saksan että Britannian laivastoilla oli sukellusvenetukikohtia Suomen satamissa. Itsenäisyyden jälkeen Suomi käynnisti useita laivaston kehittämisohjelmia. Niihin kuului myös ajatus sukellusveneiden hankinnasta. Ensimmäisenä omia sukellusveneitä yritettiin saada nostamalla kaksi torpedoitua venäläistä venettä. Niiden korjaaminen merivoimiemme käyttöön osoittautui kuitenkin liian kalliiksi ja hankkeesta luovuttiin.

1920-luvulla suomalaiset saivat sukellusveneprojektin rahoituksen kuntoon ja yli kahdeltakymmeneltä telakalta ympäri maailmaa tilattiin tarjous yhden suuremman ja kahden pienen sukellusveneen rakentamiseksi. Urakan saivat suurimmaksi osaksi suomalaiset telakat. Saksalaisella avustuksella. kesällä 1930 valmistunut "Vetehinen" oli ensimmäinen itsenäisen Suomen maaperällä valmistunut sukellusvene. Vuonna 1930 valmistuivat vielä pienemmät sukellusveneet "Saukko" ja "Vesihiisi". Seuraavana vuonna laivastoon liittyi vielä "Iku-Turso". Vuonna 1936 valmistui, nykyään Suomenlinnan rannassa nähtävyytenä oleva "Vesikko".

Suomalaiset sukellusveneet operoivat noin 70-100 metrin syvyydesä. Niiden nopeudet olivat 7-13 solmua.

Sotien päätytttyä vuoden 1947 Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta sukellusveneiden käytön. 1950- luvun alussa "Vesikkoa" lukuunottamatta kaikki suomalaiset sukellusveneet myytiin romutettaviksi ulkomaille.

Onnettomuudet varjostavat

Sukellusvenekokeilut ja kehitystyö ei ol

Kursk

e sujunut ilman ongelmia. Rauhan aikana Neuvostoliiton ja Venäjän sukellusveneille on sattunut eniten onnettomuuksia. Ympäristöjärjestö Greenpeacen vuonna 1992 tekemän tutkimuksen mukaan Neuvostoliiton ydinsukellusvenelaivastolle sattui vuosina 1956-91 ainakin 121 onnettomuutta tai epätavallista tapahtumaa. Järjestön mukaan ainakin kymmenestä tapauksessa ydinreaktori vaurioitui pahoin.

Heinäkuussa 1961 tulipalo ja siitä seurannut säteily surmasi Neuvostoliiton ensimmäisessä ydinkäyttöisessä sukellusveneessä aluksen kapteenin ja seitsemän miehistön jäsentä. Seuraavan vuoden keväällä neuvostoliittolainen K-8 -ydinsukellusvene upposi Atlantilla Espanjan edustalla. Aluksessa oli kaksi ydinreaktoria ja ydinkärjillä varustettuja torpedoja sekä 88 hengen miehistö.

Kesällä 1983 amerikkalaisten tiedustelulähteiden mukaan neuvostoliittolainen ydinsukellusvene upposi Kamtshatkan niemimaan edustalla vieden mukanaan noin 90 hengen miehistön. Vuonna 1986 ydinkäyttöinen neuvostoliittolainen ydinsukellusvene syttyi tuleen ja upposi tuhat kilometriä itään Bermudasta. Alus oli aseistettu ydinkärkiohjuksilla ja -torpedoilla.

Huhtikuussa 1989 neuvostoliittolainen Komsomolets-ydinsukellusvene upposi tulipalon jälkeen Pohjois-Norjan edustalla Barentsinmerellä. Onnettomuudessa kuoli 42 miehistön jäsentä. Aluksessa oli kaksi ydinkärjellä varustettu torpedoa.

Kursk palvelukseen vasta 1995

Lauantaina Barentsinmerellä pohjaan painunut Oscar-II -luokan Kursk-ydinsukellusvene painaa noin 13 900 tonnia. Alus on 154 metriä pitkä ja käyttää voimanlähteenään kahta ydinreaktoria. Kurskin nopeus on sukelluksissa 28 solmua ja pinnalla 15 solmua, se pystyy sukeltamaan 300 metriin. Aluksen miehistöön kuuluu tavallisesti 107 miestä, joista 48 on upseereita.

Aseistuksena Kurs-ydinsukellusveneessä on enimmillään 24 SS-N19 ohjusta, joissa tavanomainen taistelukärki tai ydinkärki. Lisäksi torpedoja tai sukellusveneiden torjuntaan tarkoitettuja ohjuksia tavanomaisilla tai ydinkärjillä. Kursk on otettu palveluskäyttöön vuonna 1995.

(Petteri Savolainen/MTV3)

Tutustu suomalaisiin sukellusveneisiin tästä
Sukellusvenemalleihin ympäri maailmaa pääset tutustumaan tästä
Lue Kursk- sukellusveneen pelastusoperaatiosta