Tästäkin on Suomessa teloitettu: Vain 13-vuotiaana vihitty Erkki keinotteli itselleen toisen vaimon

Mikko Moilanen on koonnut tänä vuonna julkaistuun teokseensa Kohtalona mestauslava kuolemaan tuomittujen kertomuksia Suomessa vuosilta 1500–1825.

Osan tuon ajan tuomioista voi sanoa koettelevan erityisen rankasti nykysuomalaisen oikeustajua. Yksi tällaisista tarinoista on Moilasen raastuvanoikeuden asiakirjojen pohjalta koostama Erkki Simonpojan tarina.

”Salaisuudeksi jää, millaisia ehtoja naimakauppaan sisältyi”

Renki Erkki Simonpoika vihittiin piika Marketa Juhontyttären kanssa Viitasaarella vuonna 1684 – ajalta säilyneiden asiakirjamerkintöjen mukaan vain 13-vuotiaana.

– Salaisuudeksi jää, millaisia ehtoja naimakauppaan sisältyi tai ketkä häärivät sen takapiruina, Moilanen kirjoittaa kirjassa.

Renki ja piika kulkivat työn perässä useissa palveluspaikoissa useilla paikkakunnilla, ja heille syntyi kolme lasta.

Nuori lempi ei kuitenkaan aikaa kestänyt, vaan Erkkiä alkoi kiinnostaa muu naisseura.

Marketa kävi kertomassa tukalasta tilanteesta kirkkoherra Falanderille ja kirkkoherra nuhtelikin Erkkiä. Puhuttelulla ei valitettavasti ollut toivottua vaikutusta, vaan tilanne kärjistyi.

Erkki kävi vaimoaan kohtaan jopa väkivaltaiseksi ja Marketa muutti viiden avioliittovuoden jälkeen asumaan toiseen palveluspaikkaan, jonne ei halunnut miestään mukaan.

Kirkkoherra ei tarkistanut taustoja

Vuonna 1691 Erkki muutti Lapuan silloiseen pitäjään Naarasluomaan, nykyisen Alahärmän alueelle. Pian hänellä olikin uusi mielitietty.

Avioeroa ei tuohon maailmanaikaan suvaittu ja Erkki päättikin matkustaa synnyinpitäjäänsä Saarijärvelle ja pyytää Claes Thanianderilta esteettömyystodistusta avioliittoa varten.

Kirkkoherra ei lähtenyt kirkonkirjoja tutkiskelemaan tai Erkin historiasta kyselemään, vaan kirjoitti todistuksen, jonka mukaan Erkki oli poikamies ja esteetön avioliittoon.

Erkki vihittiin avioon uuden vaimon, Maria Heikintyttären, kanssa syksyllä 1693.

Huhut käynnistivät käräjät, joiden päätteeksi Erkki mestattiin

Huhumylly oli kuitenkin jo kylillä käynnistynyt: eikö Erkillä jo ollut vaimo? Kun huhujen siivet eivät ottaneet katketakseen, asiaa alettiin tutkia viranomaisvoimin ja asiasta järjestettiin välikäräjät Lapualla toukokuussa 1694.

Kun Erkin ensimmäinenkin vaimo oli paikalla, ei hänelle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tunnustaa kaksinnaiminen.

Vielä hän yritti vierittää syyn ensimmäisen vaimonsa niskoille ja väittää, että hän oli hylännyt Marketan uskottomuuden vuoksi.

Oikeus kuitenkin totesi, että vaikka Erkillä olisi ollut jotain perusteita tällaista epäillä, se ei oikeuta jättämään vaimoa ”eikä varsinkaan ottamaan toista tilalle.”

Vaimot tulivat käräjien päätteeksi tulokseen, etteivät halunneet olla enää aviossa ”uskottoman ja oikullisen” miehen kanssa. Maria Heikintytär tuomittiin kuitenkin maksamaan kaksi hopeataaleria sakkoa kirkolle, vaikka ei ollutkaan todisteita siitä, että hän olisi tiennyt Erkin olleen ukkomies.

Erkkiä puolestaan kohtasi keinottelustaan vielä kovempi kohtalo.

– Erkki Simonpoika tuomittiin Jumalan lain ja maallisen lain nojalla menettämään henkensä.

Lähde: Mikko Moilanen: Kohtalona mestauslava – Kuolemanrangaistus Suomessa vuosina 1500–1825, Docendo 2021. 

Oikaisu 4.1. klo 10.51: Suomen viimeinen kuolemantuomio pantiin täytäntöön ampumalla eli kyseessä ei ole mestaus. Lisäksi muutettu muotoilua "viimeinen rauhan aikana kuolemaantuomittu" muotoon "viimeinen siviilirikoksesta tuomittu."

Lue myös: Yhden mestatun tarina: Myrkky-Mikko syötti tuoreelle vaimolleen arsenikkia – pieni käärö paljasti kolmoissurmaajan