Tässä Suomi-vertailussa saksalaiset autot eivät pärjää alkuunkaan – Toyota ja Dacia näyttävät muille tekemisen mallia
0:38Tässä on Suomessa syntynyt ja testattu Toyota GR Yaris.
Julkaistu 27.01.2020 13:37
MTV UUTISET – KAUPPALEHTI
Japanilaisella Toyotalla on aivan erityinen paikka suomalaisten autonostajien sydämissä. Se vei merkkiuskollisuusvertailun voiton nyt jo viidennen kerran putkeen.
Toyotan asiakasote pitää paremmin kuin yhdenkään toisen automerkin – ainakin Suomessa.
Japanilaismerkin kohdalla voidaan puhua jo dynastiasta, sillä Toyota voitti merkkiuskollisuusvertailun jo viidennen kerran peräkkäin.
Toiseksi tullut Dacia uusi sekin edelliskerran sijoituksensa. Tällä kertaa ero ykköseen oli kuitenkin selvä.
Toyota paransi tulostaan peräti neljällä prosenttiyksiköllä 71,3 prosenttiin. Se takasi selvän pesäeron 64,7 prosentilla kakkoseksi tulleeseen Daciaan.
Kia ponnisti edellisvuoden viidenneltä sijalta kolmanneksi. Korealaismerkin uskollisuuskertoimiksi kirjattiin 60,1.
Prosentit kertovat, kuinka moni päätyy autoa vaihtaessaan hankkimaan saman merkin uudelleen.
Merkkiuskollisuus 2019
Suluissa sijoitus vuonna 2018.
Toyota (1) 71,3
Dacia (2) 64,7
Kia (5) 60,1
Skoda (4) 57,3
Ford (7) 55,3
Suzuki (13) 52,7
Subaru (3) 51,5
Volvo (8) 51,3
Nissan (6) 49,2
Hyundai (11) 48,4
Toyotalla olivat uskollisimmat asiakkaat myös käytettyjen markkinassa. Seuraavina tulivat premium-merkit Mercedes-Benz, BMW, Volvo ja Audi.
Uusien autojen kohdalla saksalaisilla premium-merkeillä ei ollut mitään asiaa kärkikahinoihin. Mercedes-Benz on parhaimpana sijalla 13, Audi sijalla 21 ja BMW sijalla 22. Kaikista saksalaismerkeistä uskollisimmat suomalaisasiakkaat ovat Volkswagenilla ja Opelilla, jotka löytyvät vertailun sijoilta 11 ja 12.
Autovalmistajat tehneet suomalaisia miellyttäviä ratkaisuja
Kian brändijohtaja Rami Kittilä uskoo, että alan virtaukset on vainuttu Kian leirissä herkällä nenällä.
– Olemme hyvin edustettuina sekä hybridi- että crossover-segmenteissä. Tehdas on panostanut nimenomaan näihin segmentteihin, jotka ovat kasvussa sekä Euroopassa että Suomessa, hän tiivistää.
Viiden sakkiin ylsivät lisäksi Skoda ja Ford. Molemmat kasvattivat merkkiuskollisten asiakkaittensa määrää usealla prosenttiyksiköllä.
Tilastot kertovat yksityisasiakkaiden mieltymyksistä. Yritysautot on rajattu tilastojen ulkopuolelle.
Hybridien kautta voittoon – ehkä jatkossakin
Yllätyksiä tuorein tilasto tarjoilee hyvin niukasti.
– Yllättävää on oikeastaan se, että Toyota on pystynyt pitämään vahvan asemansa ja vieläpä lisäämään sitä, Bisnoden ajoneuvodatan asiantuntija Jarmo Mäenpää toteaa.
Hän viittaa vuoteen 2018, jolloin Toyotan ero kakkoseksi sijoittuneeseen Daciaan jäi mahdollisimman niukaksi (67,3/67,2).
Merkin puoli vuosikymmentä kestänyt valta-asema tuskin on silti sattumaa. Mäenpää löytää menestykseen useita tekijöitä.
– Toyotalla on pääasiassa eksklusiivinen myyntiorganisaatio, joka keskittyy myymään Toyotaa ja Lexusta. Muilla merkeillä jälleenmyyjät ovat monimerkkitaloja.
Toiseksi kilpailuvaltiksi hän mainitsee kattavan mallivalikoiman.
– Merkki on edelläkävijä laajalla hybridimallistollaan, ja hybridi tulee jatkossakin olemaan eräs merkkiuskollisuuden vahva palikka, Mäenpää ennustaa.
Kärkikolmikkoon asiaa vain harvalla
Yhden merkin valta-aseman ohella silmään pistää lisäksi kultapossukerhon vähäinen jäsenmäärä.
Vuosien 2011–2019 välisenä aikana asiakasuskollisuuden kärkikolmikkoon on nimittäin mahtunut ainoastaan viisi merkkiä: Toyota, Dacia, Kia, Subaru ja Skoda.
– Kun eletään taloudellisesti epävarmaa aikaa, ostetaan varman päälle tuttuja ja turvallisia merkkejä. Myös pitkät takuuajat, edullinen hinta-laatusuhde, hyvityshinta ja laajentuvat mallistot voivat vaikuttaa ostopäätöksiin, Mäenpää arvioi.
Subaru sukelsi
Suurimpiin putoajiin lukeutui viime vuoden kolmonen Subaru. Japanilainen autonvalmistaja vajosi uskollisuustilaston seitsemänneksi.
Mäenpää arvelee erääksi syyksi hybridimallien puuttumisen, mikä päästöarvojen kiristyessä voi osoittautua elintärkeäksi kilpailutekijäksi.
– Hiilidioksidipäästöt voivat olla eräs syy. Eniten Subaru on myynyt 166 ja 168 grammaa kilometrillä päästäviä autoja, ja isojen päästöjen myötä myös autoveron määrä nousee suuremmaksi, hän arvioi.
Lähteet: Liikenne- ja viestintävirasto, Bisnode Marketing
