Tarkka: Saarikoski tavoitteli tietäjän roolia

Pentti Saarikoski tavoitteli runoilijana profeetan ja tietäjän roolia, mutta poliittiselta ajattelultaan hän oli naiivi neuvostojärjestelmän ihailija. Saarikosken mediajulkisuus oli vieläkin suurempaa kuin on luultu. Näin arvioi Pekka Tarkka tänään julkistetussa suurteoksessa; Pentti Saarikosken elämäkerran jälkimmäisessä osassa Pentti Saarikoski vuodet 1964-1983.

Elämäkerran alussa Pentti Saarikoski on menossa naimisiin toista kertaa. Marjukka Melan isä lähettää tyttärelleen sähkeen: "Heti kotiin!". Saarikoski on tunnettu paitsi runoilijana, myös juoppona ja kommunistina. Sähkeellä ei ole tehoa, lapsi on tulossa.

Tuore aviopari matkustaa Neuvostoliittoon, jonka Saarikoski uskoo -monien muiden 60-lukulaisten tavoin- pian ajavan kaikissa suhteissa lännen ohi. Hrustsevin kukistuminen on Saarikoskelle täysi yllätys.

- Hrutsev oli esiintyjänä klovni, joka hauskutti yleisöä paiskomalla kalossiaan pöytään YK:n yleiskokouksessa. Tämä viehätti Saarikoskea, jossa oli paljon tällaisia klovnin piirteitä, arvioi kirjailija Pekka Tarkka.

Poliittisesta sinisilmäisyydestään huolimatta Saarikoski pyrki kaksi kertaa kansanedustajaksi.

-Ei se olisi hänelle sopinut. Hän oli liian boheemi elämäntavoiltaan. Onneksi hän ei päässyt eduskuntaan.

Alkoholismistaan Saarikoski nousi kerta toisensa jälkeen aina uuden rakkauden voimin.Vaikka runoilija rapistui jo varhain, naiset lähettelivät nerolle kirjeitä, joissa tarjosivat itseään.

-Ja sitten viimeisessä vaiheessa hänessä oli tällaisia tietäjän piirteitä. Hän omaksui itselleen tällaisen tietäjän ja shamaanin roolin.

Tämän päivän täpötäydestä julkistamistilaisuudesta Saarikoski olisi ollut ylpeä. Hän oli viikko- ja iltapäivälehtien pysyvä aihe, joka 70-luvulla alkoi ottaa palkkioitakin haastatteluistaan. Hymy esimerkiksi maksoi tuhat markkaa, kun Saarikoski listasi naisihanteensa.

-Nykyiset julkkiksethan ovat tällaisia esittäviä taiteilijoita, hetken lapsia, tangokuningattaria tai tangokuninkaita, mutta Saarikoski, jolla oli yhtä suuri julkisuus oli sellainen kirjailija, jonka jälki oli pysyvää, jota luetaan edelleen, vielä 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 21.08.2003)

Lue myös:

    Uusimmat