Itä-Afrikassa sijaitsevassa Tansaniassa on viikonlopun mittaan surtu keskiviikkona menehtynyttä presidenttiä John Magufulia. Tilalle astuneelta Samia Suluhu Hassanilta odotetaan kipeästi tasa-arvotoimia ja demokratian vahvistamista.
Uhuru-stadionille Dar es Salaamin kaupungissa saapui sunnuntain mittaan tuhansia ihmisiä jättämään jäähyväisiä kuusi vuotta Tansaniaa johtaneelle presidentille. Jo edellispäivänä katujen varsille oli saapunut joukoittain kansalaisia heiluttamaan hyvästejä autosaattueessa kuljetetulle arkulle. Vielä sunnuntai-iltana arkku jatkoi matkaansa maan hallinnolliseen pääkaupunkiin Dodomaan.
Lue lisää: Koronavirusta vähätellyt Tansanian presidentti kuoli 61-vuotiaana – maalle ensimmäinen naispresidentti
Kansainvälistä lehdistöä seurannutta ulkomaalaista saattaa hämmentää, sillä oman maansa ulkopuolella Magufuli tunnettiin autoritaarisista otteistaan. Hänen kaudellaan Tansania kääntyi sisäänpäin, eikä hän ollut yhtä aktiivinen kansainvälisillä areenoilla kuin edeltäjänsä Jakaya Kikwete. Magufuli keskittyi oman maan kehitykseen.
– Sikäli hän täytti vaalilupauksensa kehittää maan taloutta. Infrastruktuuria vahvistettiin paljon, rakennettiin teitä, rautateitä ja satamia, kuvailee yksikönpäällikkö Theresa Zitting ulkoministeriön Afrikan sarven ja itäisen Afrikan yksiköstä.
Magufulin kauden kääntöpuoli oli demokratian rapauttaminen kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja sananvapautta kiristämällä, mistä ovat huomauttaneet myös kansainväliset järjestöt kuten Amnesty International ja Human Rights Watch.
Viimeisenä vuotenaan Magufuli tuli maailman tietoisuuteen vähättelemällä koronaviruksen vakavuutta. Hän kieltäytyi ulkomaisesta avusta ja koronarokotteiden vastaanottamisesta, sekä uskoi rukouksen voimaan viruksen loitolla pitämiseksi. Tansaniassa ei ole nähty koronasulkuja tai maskipakkoja, eikä myöskään virallisia tartuntalukuja sitten viime kevään. Opposition mukaan se on maksanut suuren määrän ihmishenkiä.
Ennen kuolinilmoitusta ehdittiin jo ihmetellä Magufulin poikkeuksellista usean viikon poissaoloa julkisuudesta. Kansalle kuolinsyyksi kerrottiin sydänvaivat. Oppositio on jo väittänyt, että koronavirusta vähätellyt presidentti olisi itse menehtynyt viruksen aiheuttamaan tautiin. Vaikka näin olisikin, sitä hallinto ei taatusti koskaan myöntäisi.
Tuoreelta presidentiltä odotetaan tasa-arvotekoja
Perjantaina Tansanian uudeksi presidentiksi nousi Magufulin varapresidenttinä toiminut Samia Suluhu Hassan. Hänestä tuli samalla Tansanian historian ensimmäinen naispresidentti ja oikeastaan koko Afrikan ainoa naispresidentti – jos pois suljetaan Etiopia, jossa presidentti Sahle-Work Zewden rooli on pitkälti seremoniallinen.
Aiemmin taustalla pysytelleen Hassanin poliittiset avaukset odottavat vielä suruajan päättymistä, mutta odotuksia on.
– Hän on pitkän linjan poliitikko ja hän on ollut erittäin suosittu omalla kotiseudullaan Zanzibarilla. Sellainen myönteinen odotus on, että hän ensimmäisenä naispresidenttinä painottaa myös tyttöjen ja naisten kysymyksiä, arvioi kaksi vuosikymmentä Tansaniassa asunut Suomen Lähetysseuran hankeneuvonantaja Katri Niiranen-Kilasi.
Edesmennyt presidentti Magufuli esimerkiksi ilmoitti, ettei raskaaksi tulevilla tytöillä pitäisi olla pääsyä takaisin koulunpenkille, ja että ehkäisyä käyttävät naiset ovat ”laiskoja.” Siksi Hassanilta toivotaan kipeästi linjauksia naisten koulutuksen ja seksuaaliterveyden edistämisen suhteen. Näin toivoo myös Suomi, jolle Tansania on yhä yksi pitkäaikaisimmista ja merkittävimmistä kahdenvälisen kehitysavun kumppanimaista.
– Ylipäätään halutaan nostaa naisten asemaa yhteiskunnassa, jotta he pystyvät paremmin osallistumaan päätöksentekoon sen suhteen, miten paljon lapsia perheeseen syntyy. Uskomme, että sen myötä hurjinta väestönkasvua pystytään hillitsemään, kertoo Theresa Zitting ulkoministeriöstä.
Väestöennuste Tansaniassa onkin korkea. Nykyään maan väkiluku on hieman vajaat 60 miljoonaa. Jo vuoteen 2035 mennessä väkiluvun ennustetaan lähes tuplaantuvan ja ylittävän 100 miljoonan rajapyykin.
Hassanin ainoa ongelma ei suinkaan siis ole akuutti koronakriisi, vaan myös se, miten kaikille nuorille voidaan tulevaisuudessa taata työ ja toimeentulo.