Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Päivän tarkoitus on juhlistaa naisia ja pyrkimystä sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Naistenpäivän marsseja on tiedossa ainakin Meksikossa, Argentiinassa ja Turkissa.
Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa naiset marssivat keskustan läpi nostaakseen esiin ongelmat, joita koronapandemia on tuonut naisille. Pandemian aikana naisiin kohdistuvan väkivallan, työtaakan ja palkanleikkausten kerrotaan kasvaneen.
Naapurimaa Puolassa puolestaan naiset vastustavat varsin tuoreeltaan hyväksyttyä lakia, joka kieltää abortin Puolassa lähestulkoon täysin. Aborttilain muutos on johtanut Puolassa laajoihin mielenosoituksiin.
YK:n alainen UN Women Suomi aloittaa naistenpäivänä kampanjan, joka juhlii naisten saavutuksia, mutta nostaa samalla esiin tasa-arvon tiellä olevia esteitä. Maailman talousfoorumin tutkimuksen mukaan nykyisellä muutostahdilla sukupuolten väliseen tasa-arvoon ei päästä vielä nykysukupolvien elinaikana.
UN Women Suomen Naisen paikka -kampanjaan osallistuu joukko eturivin vaikuttajia yhteiskunnan eri aloilta. Mukana ovat muun muassa presidentti Tarja Halonen, aitajuoksun moninkertainen Suomen mestari Nooralotta Neziri sekä näyttelijä Krista Kosonen.
Häirintä ja väkivalta edelleen tasa-arvon esteinä
Tasa-arvojärjestö kertoi Naisen paikka -kampanjasta torstaina julkaistussa tiedotteessa, jonka mukaan tytöt ja naiset ympäri maailmaa joutuvat yhä monista edistysaskelista huolimatta taistelemaan oikeudestaan valita itse paikkansa yhteiskunnassa.
UN Women Suomen toiminnanjohtajan Jaana Hirsikankaan mukaan naisten osallisuutta on kautta aikojen pyritty rajaamaan erilaisin keinoin, äärimmillään väkivallalla.
– Laajamittainen naisiin kohdistuva häirintä ja väkivalta on tänäkin päivänä vakava este naisten tasa-arvoiselle osallisuudelle ja vaikuttamismahdollisuuksille sekä samalla demokratian toteutumiselle, Hirsikangas sanoo järjestön tiedotteessa.
Järjestön mukaan muun muassa naispoliitikkoihin ja -päättäjiin kohdistuva häirintä ja väkivalta rajoittavat naisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon tai pyrkiä poliittiseen virkaan.
UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka kertoo kattojärjestön tiedotteessa, että vain 22 maailman valtion tai hallituksen johdossa on tällä hetkellä nainen. Lisäksi maailmassa on yhteensä 119 maata, joissa nainen ei ole ikinä ollut valtion johdossa.
Pandemia on lisännyt perheväkivaltaa Euroopassa
YK-liitto kertoo, että yli 40 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut 15 vuotta täytettyään miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi.
UN Women Suomi kertoo tiedotteessaan, että naisiin kohdistuva fyysinen väkivalta ja häirintä verkossa ovat lisääntyneet huolestuttavasti koronapandemian myötä.
– Jo ennen koronapandemiaa naisten oikeuksia vastustavat voimat olivat vahvistuneet ja ne pyrkivät puskemaan tasa-arvokehitystä taaksepäin, Hirsikangas sanoi tiedotteessa.
Myös Euroopan parlamentti kertoo perheväkivallan määrän kasvaneen Euroopassa koronapandemian aikana, kun ihmiset ovat oleskelleet kotona aikaisempaa enemmän. Parlamentti vaatii, että lisääntyneeseen epätasa-arvoon puututaan.
Naiset ovat olleet koronataistelun eturintamassa
Euroopan parlamentti kertoi kansainvälisen naistenpäivän kynnyksellä myös korostavansa naisten keskeistä asemaa pandemian torjunnassa.
– Naiset ovat olleet koronaviruksen vastaisen taistelun eturintamassa. Pandemia on koetellut erityisesti naisvaltaisia aloja, kuten terveydenhuoltoa. Monilta aloilta on myös hävinnyt työpaikkoja kriisin seurauksena, mikä on vaikuttanut naisten työllisyyteen, parlamentti kertoi keskiviikkona.
Ammattialat ovat UN Women Suomen mukaan jakautuneet Suomessa erityisen vahvasti sukupuolen mukaan.
Alojen epätasaisen sukupuolijakauman lisäksi yksi sinnikkäimmistä työelämän tasa-arvo-ongelmista ovat sukupuolten väliset palkkaerot. Naisten ansiot ovat YK-liiton mukaan Suomessa keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät. Maailmanlaajuisesti palkkaero on 22 prosenttia.
Suomessa kansainvälistä naistenpäivää alettiin tiettävästi viettää vuonna 1914. Tuolloin sen tarkoitukseksi määriteltiin naisten sivistäminen terveys- ja työväenasioista.
Naistenpäivästä tuli YK:n tunnustama teemapäivä vuonna 1975.