Tämän hittituotteen valmistus palasi ulkomailta Suomeen

Tähän kaikkeen kuluu aikaa pari tuntia. Jos Jopot tehtäisiin yksitellen alusta loppuun, yksi pyörä valmistuisi suunnilleen samaa tahtia, kun kävelemme opastettua kierrosta Helkaman tehtaalla Hangossa.

– Melkeinpä nopeammin. Maalausvaihe vie eniten aikaa, pyörän kokoamiseen menee nopeimmilla 12 minuuttia, kertoo tuotantopäällikkö Markku Saarinen.

Tehtaassa syntyy sesongista riippuen 120–180 pyörää päivässä. Kesäkuun alussa varasto on lähes tyhjä – jälleenmyyjät ovat saaneet omansa. Kun alkuperäinen Jopo lanseerattiin uudelleen vuonna 2000, menekki oli aluksi vain pari tuhatta vuodessa. Nyt määrä on noussut 20 000:een.

Suomalaisuus korostuu

Selvä nousupiikki tuli, kun osa Jopojen valmistuksesta siirrettiin kolme vuotta sitten Taiwanista Suomeen. Loppujakin malleista aletaan kasata Suomessa syksyllä. Helkamassa uskotaan asiakkaiden arvostavan Jopojen kotimaisuutta. Se on avainlipputuote, eli kotimaisuusaste on yli 50 prosenttia. Runko on kotimaista terästä tai tuontitavaraa, ja osia tilataan ulkomaiden lisäksi lähiseudun alihankkijoilta. Suomalaisuutta korostaa pyörään kiinnitetty Tehty Hangossa - Made in Finland -tarra.

Jopo on myös trenditietoisten pyörä, sanoo Helkaman myyntipäällikkö Harri Halme.

– Ensimmäisenä sen otti käyttöön pääkaupunkiseudun mainostoimistoväki. Siitä se sitten lähti leviämään eri puolille.

Halmeen mukaan Jopo on Pohjoismaiden myydyin pyörä. Suosiosta kertoo myös se, että niitä varastetaan esimerkiksi Helsingissä selvästi eniten kaikista pyöristä.

Jopo on pystynyt erottautumaan markkinoilla, joka on pullollaan ulkomaisten valmistajien malleja. Suomen polkupyöräalalta on pudonnut kovassa kilpailussa useita yrityksiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan Helkama on maan ainoa teollisessa mittakaavassa pyöriä valmistava yritys. Alan tilannetta kuvaa, että Polkupyöräteollisuusyhdistys purettiin taannoin vapaaehtoisesti. Edunvalvonta jatkuu Teknologiateollisuuden kulkuneuvovalmistajien ryhmässä.

Joustamattomuus haittasi

Helkama kuuluu siihen vähemmistöön suomalaisia yrityksiä, jotka ovat palanneet ulkomailta Suomeen. Pyöränvalmistuksen jättiläisessä Taiwanissa oli tarkoitus leikata kustannuksia, mutta pian huomattiin, että todellisuus oli muuta. Taiwan toki hakkasi Suomen palkkamenoissa, mutta kuljetusten, purkutöiden ja tulli-, rahti- sekä vakuutusmaksujen jälkeen viivan alle jäi lopulta vähemmän kuin Suomessa.

Lisäksi toimitusten joustamattomuus aiheutti ongelmia, joita Hangossa ei ole. Tilaukset olisi pitänyt lähettää puoli vuotta etukäteen, mikä teki kysynnän muutoksiin ja kuluttajien toiveisiin reagoinnin kimurantiksi.

– Jos sitten huomasimme keväällä, että tietynvärinen pyörä myy erityisen hyvin, emme enää ehtineet saada niitä lisää kyseiselle kaudelle, kuvailee Helkaman toimitusjohtaja Jari Elamo.

Suomalaisuus on Helkamalle tärkeää, mutta työpaikkojen säilyttäminen Suomessa ei ole itseisarvo. Elamon mukaan eri mallien tuotantovaihtoehtoja ja -kustannuksia selvitellään. Esimerkiksi Kaunotar-pyörien valmistus on siirretty Kaukoidästä Baltiaan.

(MTV3–STT)